Edellisessä kasviaiheisessa blogipostauksessani vihjasin, kuinka kesäkuu on alkanut poikkeuksellisen kylmissä olosuhteissa myös täällä Etelä-Suomessa - Nyt otankin tämän tilanteen tarkempaan meteorologiseen analyysiin, jossa tutusti teen vuorokausille 1. - 3.6. maksimilämpötilojen listaukset Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille.
Nämä poikkeuksellisen kylmät virtaukset Jäämereltä ovatkin olleet huhtikuun puolivälin kohdilta saakka varsin merkittävä ilmiö Fennoskandiassa tämän kevään ja alkukesän osalta - Yksi merkittävä perussyy sellaiselle on ollut se, kuinka troposfäärin yläosissa virtaavat ns. suihkuvirtaukset ovat mutkitelleet tavanomaista enemmän; siinä Fennoskandian jouduttua sellaisen mutkan ns. yläpuolelle (eli suihkuvirtaus kiertää Fennoskandian eteläpuolelta) on se mahdollistanut pohjoisten kylmien ilmamassojen virtausta syvemmälle etelään sen mutkan ns. sisäpuolella.
Viime kertaisen poikkeuksellisen kylmän purkauksen (Poikkeuksellisen kylmä takatalvi Suomessa toukokuun toisella viikolla 19/2017 - Analyysiä valokuvin) yhteydessä tilannetta ohjasi myös voimakas ja laaja ns. Grönlannin korkeapaine. Tällä kertaa sellainen ei ole ollut aivan yhtä merkittävässä roolissa - Tämän kylmänpurkauksen ilmanpainetilanteena on ollut kuitenkin klassinen asetelma, eli laaja matalapaine sijoittui Suomen itäpuolelle ja korkeapainetta on ollut selänteenä Skandinavian länsipuolella > Näiden välistä on sitten viime päivinä päässyt voimakkaasti pohjoisesta Jäämeren kylmää ilmaa Suomeenkin.
Kylmimmillään tämä virtaus oli eilen perjantaina, mutta kylmä tilanne on vielä jatkumassa tänään lauantainakin etenkin tarkastelualueen itäpuoliskossa, eli noin Päijänteen tasalta itään. Sitten huomenna sunnuntaina viimein alkaa parempi lämpeneminen kohti ajankohdan normaaleja kesälämpötiloja yleisestikin...
Alle olen siis valikoinut ensin toissapäiväisen ja eilisen maksimilämpötilat analyyseineen, ja palaan vielä täydentämään päivityksessä tämän lauantain lukemat paikoilleen analyysin kera; samalla lisään loppuun muitakin luonto- / säähavaintoja...
Alla olevat lämpötila-arvot on tutusti saatu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivustolta, eli siellä olevista lämpötilakuvaajista. Pyöristys kokonaislukuun on tehty kokonaisasteiden puolivälistä ylöspäin.
Torstain 1.6.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +11 astetta, Turku +11 astetta, Salo +11 astetta, Pori +10 astetta, Hämeenlinna +9 astetta, Tampere; Härmälä +9 astetta, Tampere; Siilinkari +8 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +10 astetta, Vantaa +10 astetta, Hyvinkää +9 astetta, Lahti +9 astetta, Kouvola +10 astetta, Porvoo +10 astetta, Lappeenranta; Lepola +11 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +10 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +10 astetta, Mikkeli +11 astetta, Jyväskylä +12 astetta, Savonlinna +9 astetta, Joensuu +10 astetta ja Ilomantsi +9 astetta.
Tässä vaiheessa kylmä virtaus oli voimistumassa selvästi ja tuulen suunta oli vielä enemmän luode kuin pohjoinen; puuskat olivat etenkin kuurosateiden yhteydessä kovia. Virtauksessa esiintyi siis yleisesti iltapäivän kuurosateita, jotka olivat paikoin melko rankkojakin - Ilmamassan poikkeava kylmyys tarkoitti rankimmissa kuuroissa Etelä-Suomessakin sitä, että osa sateista tuli räntänä ja lumirakeinakin; maahan ei kuitenkaan jäänyt mainittavaa valkoista hetkeksikään tarkkailemistani kelikameroista päätellen.
Yllä olevista maksimilämpötiloista voidaan havaita, kuinka kylmyys jakautui ko. vuorokautena melko tasaisesti tarkastelualueelle, mutta hieman muista alueista kylmempänä alle +10 asteen maksimilämpötiloineen erottui suunnilleen linja Pirkanmaalta Kanta-Hämeen kautta etelärannikolle > tämä johtui siitä, kun sillä vyöhykkeellä iltapäivän kuurosateet olivat runsaimpia, mikä esti lämpötilan nousua; itse asiassa rankimmissa kuuroissa lämpötilat laskivatkin hetkellisesti jopa vain +1 / +2 asteen paikkeille keskellä päivääkin, ja silloin tosiaan satoi myös ihan räntää! - Illalla sää poutaantui.
Perjantain 2.6.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +10 astetta, Turku +11 astetta, Salo +11 astetta, Pori +11 astetta, Hämeenlinna +10 astetta, Tampere; Härmälä +10 astetta, Tampere; Siilinkari +9 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +9 astetta, Vantaa +9 astetta, Hyvinkää +9 astetta, Lahti +8 astetta, Kouvola +8 astetta, Porvoo +9 astetta, Lappeenranta; Lepola +6 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +7 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +9 astetta, Mikkeli +7 astetta, Jyväskylä +9 astetta, Savonlinna +5 astetta, Joensuu +5 astetta ja Ilomantsi +5 astetta.
Matalapaineen osakeskus voimistui tässä vaiheessa Suomen itäreunan vieressä, joka tarkoitti tuulen voimistumista entisestään, ja samalla voimakas virtaus suoraan Novaja Zemljan saarilta käsin toi kylmimmän ilman annoksen Suomeen - Tuuli oli ainakin kovapuuskaista ja siis suoraan pohjoisesta. Samalla etenkin tarkastelualueen itäpuoliskossa virtauksen ja matalapaineen osakeskuksen mukana tuli yhtenäinen pilvimassa laajan sadealeen kera, ja muuallakin oli edellispäivään verrattuna tasaisempaa kumpukerrospilveä eikä niinkään selkeitä kuuropilvimassoja; länsiosissa oli pilvistä huolimatta poutaa.
Tämä tilanne tarkoitti sitä, että selvästi kylmimmäksi alueeksi muodostui itärajan lähellä olevat tienoot, eli mm. Ilomantsin seutu, missä maksimilämpötilat jäivät jopa vain +5 asteen paikkeille! > Sateet olivatkin siellä osaksi räntää. Toisaalta lämpötilat olivat tilanteessa sitä korkeampia mitä lounaisemmasta alueesta oli kyse > Varsinais-Suomessa päästiinkin sentään hieman yli +10 asteen lukemiin, vaikka nekin olivat paljon normaalia kylmempiä - Heti vieressä lännessä, eli Skandinaviassa alkoi lämpenemään selvemmin, koska korkeapaineen selänne saapui jo sinne lännestä.
Lauantain 3.6.2017 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +14 astetta, Turku +16 astetta, Salo +16 astetta, Pori +12 astetta, Hämeenlinna +14 astetta, Tampere; Härmälä +14 astetta, Tampere; Siilinkari +12 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +16 astetta, Vantaa +15 astetta, Hyvinkää +15 astetta, Lahti +13 astetta, Kouvola +12 astetta, Porvoo +15 astetta, Lappeenranta; Lepola +8 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +8 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +12 astetta, Mikkeli +9 astetta, Jyväskylä +10 astetta, Savonlinna +7 astetta, Joensuu +8 astetta ja Ilomantsi +7 astetta.
Heikko korkeapaineen selänne alkoi vaikuttamaan lännestä käsin jo tarkastelualueen länsiosiin, missä pohjois-luoteistuuli alkoi heikkenemään selvimmin ja iltapäivällä esiintyi sisämaassa vain hieman ohuita kumpupilviä. Sen sijaan itäosissa ko. kylmä virtaus pysyi edelleen melko voimakkaana ja sen mukana pilvisyyskin pysyi runsaana iltapäivänkin aikana.
Tämä merkitsi sitä, että lämpötiloissa korostui entisestään lämpimämpi länsi-lounaisosa; Varsinais-Suomen seudulla ylittyikin jo +15 astetta monin paikoin, vaikka edelleen sekin oli tavanomaista viileämpää ajankohtaan nähden. Kontrastina sille noin Päijänteen tasalta itään oli paljon kylmempää ja itäisimmissä osissa maksimilämpötilat jäivät taas selvästi alle +10 asteen, vaikka oli hitusen edellispäivää lämpimämpää.
Länsiosissa alkoi lämpötiloissa hahmottua heikenneen tuulen ja seljenneen sään mukana pienilmastollisia eroja, jotka olivat olleet ns. piilossa edellispäivien voimakkaissa tuulissa ja runsaassa pilvisyydessä > pohjois-luoteistuuli kumosi etelärannikolla merituulen vaikutuksen, joten mantereella lämmennyt tuuli oli lämpimintä aivan rannikon tuntumassa; siksi esim. Helsingin Kaisaniemi ja Porvoo olivat sisämaata hieman lämpimämpiä. Länsirannikolla puolestaan mereltä puhaltanut tuuli piti säätä sisämaata viileämpänä, kuten Porissa.
Järvien äärelläkin länsiosien aurinkoisempi ja heikkotuulisempi toi esille pienilmastoeroja, koska edeltänyt kylmä sää oli kylmentänyt järvien pintavesilämpötiloja jopa vain +10 asteen vaiheille - reiluun +10 asteeseen > niinpä lämpötilat olivat suurten järvien äärellä ympäröiviä alueita hieman matalampia; esim. Tampereen eri kohteiden lämpötiloissa se ilmeni hyvin.
Edellispäivien välisinä öinä sekä vielä pe-la välisenä yönä voimakas tuuli oli pitänyt öiset hallat kurissa, mutta tätä päivitystä sunnuntaina 4.6.2017 kirjoitettaessa on ilmennyt se, että hallaisin yö sattui viime la-su välisenä yönä, kun tuulet olivat osassa aluetta heikentyneet ja sää oli vähäpilvistä > kaikkein kylmin vyöhyke viime yönä oli noin linjalla Jyväskylän seudulta kaakonkulmalle, missä esiintyi sisämaassa paikoin jopa ilmapakkasta -3 asteenkin paikkeille saakka! - paikallisesti tämä oli merkittävän tuhoisaa aroille kasveille!
Halloilta vältyttiin melko hyvin sen sijaan em. vyöhykkeen lounaispuolella, koska siellä ilma oli yhtäältä ehtinyt lämmetä edeltäneeksi illaksi sen verran hyvin ja toisaalta sille alueelle saapui luoteesta yläpilviharsoa yöksi, joka heikensi lämmön ulossäteilyä. Hallat jäivät vähiin myös tuon kylmimmän hallavyöhykkeen koillis-itäpuolellakin, koska siellä kylmä tuuli ei ollut vielä ehtinyt viime yönäkään heikentyä kunnolla.
--- Tässä on nyt tämän seurannan analyysiosuuden päätös, mutta jatkan vielä muutamilla muillakin ajankohdan luonto- ja säähavainnoilla sekä teen hieman sääennustetta alkavalle viikolle 23/2017 (5. - 11.6.) >> Edellä oli siis puhe siitä, kuinka vesistöissä pintavesilämpötilat ehtivät tässä kylmänpurkauksessa laskea huomattavasti; Etelä-Suomenkin järvien osalta nuo em. lämpötilat tällä hetkellä ovat paikoin jopa yli 5 astetta normaalia kylmempiä. Meriveden suhteen ei ole sen kummoisempi tilanne.
Kuitenkin järvissä pintavesilämpötilat ehtivät toukokuun lopulla nousta jopa yli +15 asteen monin paikoin, koska kesäisen lämpimiä säitä oli myös tämän helletilanteen (Kesän 2017 kuumin päivä - Osa 1) ohellakin useana päivänä silloin.
Tuon toukokuun loppupuoliskon lämmön ansiosta Etelä-Suomessa tapahtui hyvin nopeaa kasvukauden etenemistä, ja kuun lopussa juuri ennen tätä kylmänpurkausta kasvien kehitys oli ehtinyt kiritä lähes normaaliaikatauluun toukokuun alun surkean myöhäisestä lehdettömyydestä.
Kuitenkin tämän kesäkuun aloittaneen viikon kylmyys on toisaalta jarruttanut kehitystä taas jälkijunaan > niinpä siitä merkkinä esim. tuomet (Prunus padus) ovat monin paikoin pitkittäneet kukintaansa kesäkuun puolelle, ja omenapuut (Malus domestica) alkavat olla vasta nyt täydessä kukassa. Pihasyreenien (Syringa vulgaris) kukinta on vasta aluillaan, ja monet myöhään lehteen tulevat puulajit ovat edelleen selvästi vajaalehtisiä, kuten kaikki tammet (Quercus sp.) ja saarnet (Fraxinus sp.) sekä valtaosa haavoista (Populus tremula). Koivut (Betula sp.) alkavat sen sijaan olla täysilehdessä lähes kauttaaltaan, mutta vihreys ei ole niissäkään vielä lopullisen tummaa.
Sitten lopuksi sääennustetta lähinnä Etelä-Suomeen >> Alkava viikko 23/2017 tuo kesän takaisin, kun matalapaineiden vyöhyke sijoittuu pysyvämmin Länsi-Eurooppaan ja Skandinaviaan - tämä mahdollistaa etelästä lämpimämpien ilmavirtauksien tuloa koko Suomeen, mutta samalla mukana tulee ajoittain myös sadealueita ja iltapäivisin joinakin päivinä voi olla myös kuurosateiden riskiä etenkin sisämaassa; poutahetkiäkin silti mahtuu väliin.
Huomenna maanantaina ensimmäisen sadealueen tulo lounaasta on vielä melko kolea, mutta sitten jo heti tiistaina ja varsinkin keskiviikkona poutaisemmissa säissä päivälämpötilat nousevat jo yli +20 asteen laajalla alueella Suomessa. Yötkin lämpenevät, jolloin minimilämpötiloissa aletaan jäämään yhä yleisemmin +10 asteen yläpuolellekin ensi viikolla.
Ensi viikon lopulla lämpenemistä saattaisi tapahtua jopa lähelle hellelukemiakin, koska matalapaineen painopiste pysynee edelleen Suomen länsipuolella ja siten lämpimiä virtauksia etelästä / lounaasta mahdollistuu - kaikkein helteisimmät ilmamassat näyttäisivät kuitenkin pysyvän Itä-Euroopassa...
Tämä lämpeneminen ja siihen kuuluva epävakaisuus-kosteus kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että ensi viikon loppua kohden kesäisten kunnon ukkostenkin mahdollisuus kasvanee etenkin sisämaassa...
Näillä näkymin vaikuttaa sitten seuraavan viikon 24/2017 (12. - 18.6.) puolella siltä, että läntinen matalapaine siirtyisi enemmän Suomen ylle, jolloin epävakaisuus ja sateisuus lisääntyisi ja lämpötilat etenkin päivälämpötilojen osalta laskisivat hieman; ihan kesälukemissa silloinkin silti oltaisiin...
Joka tapauksessa ensi viikolla sekä sateet että kesäiset lämpötilat parantavat kasvukauden etenemistä huomattavasti Etelä-Suomessa; ja samalla mainitsen lisäksi, että ko. lämpöä riittää myös Lappiin saakka, jolloin Lapin pohjoisimmissa osissa edelleen tässä kesäkuun alussakin säilyneet lumipeiterippeet jopa ajankohdan ennätyspaksuuksineenkin (paikoin jopa yli 20 cm, ja Kilpisjärven seudulla yli 50 cm!) sulavat hyvin nopeasti ja viimein sielläkin alkaa sitten maisemien vihertyminen kohti aitoa kesää.
Ja lopuksi mainitsen vielä siitäkin, kuinka tähän aikaan vuodesta selvästi lämpenevän sään ja ajankohdan jo melkein huipussaan olevan auringon sateilytehon yhteisvaikutuksesta em. vesistöjen kylmät pintavesilämpötilat nousevat hyvinkin helposti ja nopeasti > en olisi yllättynyt siitä, että tasan viikon kuluttua eli jo ensi viikon sunnuntaina pienissä järvissä ja suurten järvien matalavetisillä rannoilla mitattaisiin vuoden ensimmäisiä +20 asteen ylityksiä, ja näin uintikausi pääsee kunnolla alkuun.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment