Tämä on takautuvasti lauantaina 2.5.2015 klo. 22:30 julkaistu sää- ja luontoseurantaraportti toteutuneista olosuhteista Etelä-Suomessa viikolle 16 / 2015, joten siksi se ei sisällä muutoin tuttua sääennusteosiota.
Ko. viikolla (13. - 19.4.2015) kevään eteneminen hidastui, muttei kuitenkaan kokonaan pysähtynyt, kun vallitsevana säänä pysyi lähes koko ajan viileä / kolea matalapainesää päivittäisine kuurosateineen; osa sateista oli räntää, lunta ja lumirakeitakin. Koleutta hillitsi silti yhtäältä se, kun runsas pilvisyys piti sisämaassakin melkein joka yö pakkaset täpärästi loitolla. Toisaalta aurinkoisimpina hetkinä päivälämpötilat pääsivät monin paikoin +10 asteen vaiheille ja ylikin. Tämä kaikki oli ajankohtaan nähden melko normaalia, joten kasvien kasvuakin pääsi hitaasti tapahtumaan eikä kasvukausi siten edes keskeytynyt saati peruuntunut. Lisäksi sunnuntaina lännessä tuli viikon lämpimin päivä.
Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 16:
Laaja matalapaine useine ja vaihtelevine osakeskuksineen valtasi Fennoskandian, Baltian ja osan Länsi-Venäjän pohjoisosia viikon alkupuoliskon ajaksi eli ma-pe välillä - Tälle tilanteelle oli tyypillistä Suomen kannalta, että pysyvä matalapaine sai Pohjois-Atlantin matalapainetoiminnasta ns. täydennystä sekä suoraan lännestä käsin että etelä-kaakkoiskautta Baltiasta kiertymällä. Ilmamassa muodostui normaaliviileäksi - ajoittain vähän normaalia kylmemmäksi ko. alueella, jolloin etelämpänäkin Fennoskandiassa osa kuuropainotteisista sateista oli taas räntää / lumirakeita. Kuurosateet keskittyivät kevään etenemisen mukaan entistä enemmän iltapäiviin.
Lapissakin oli vähän aikaisempaa talvisempaa eli paksut lumihanget pysyivät siellä vielä lähes sulamatta, mutta kaikkein vahvin takatalvi kehittyi Uralin pohjoisosiin, missä palasi vielä kerran ympärivuorokautiset usean asteen pakkaset. Länsi-Venäjän eteläosissakin vielä Mustanmeren tienoota lukuun ottamatta edellisviikon lopun lämpöaalto taantui normaalileutoudeksi tuon Fennoskandian tienoon matalapaineen vaikutuksen ulotuttua myös sinne rintama- ja kuurosateineen luoteesta; takatalvesta ei kuitenkaan ollut vielä kyse.
Tälle vahvaksi kontrastiksi muodostui samalla viikkojaksolla manner-Euroopassa uusi entistäkin voimakkaampi kesäinen lämpöaalto - Sen mahdollisti Välimeren keskiosista pohjoiseen ulottunut korkeapaine, jonka mukana lämpimin ilma siirtyi itään siten, että ti-ke Ranska-Saksa akselilla mitattiin paikoin ensimmäisiä hellelukemia ja sitten to-pe aikana lämpimin ilma kaventui hellelukemineen lähinnä Mustanmeren länsi-pohjoispuolille pienelle alueelle, kun Britteinsaarille muodostunut uusi viileämpi korkeapaine alkoi itäkauttaan kierrättää tuota Fennoskandian koleampaa ilmaa pohjoisesta myös manner-Eurooppaan; siinä yhteydessä ko. ilmamassojen rajalle muodostui runsaiden kuurosateiden ja ukkosten pitkä vyöhyke n. Alppien tasalle itä-länsisuunnassa. Välimerelle jäi lämmin ilmamassa koko viikon ajaksi, mutta Espanjan seudulla oli etenkin viikon puolivälissä lisää rankkoja kuurosateita ja ukkosia.
Viikonloppuna tilanne kehittyi sitten niin, että korkeapaine vahvisti otettaan Britteinsaarten tienoilla pohjoispainotteisesti, mutta sielläkin sää jatkui vain normaalileutona / -viileänä; manner-Eurooppaan virtasi etenkin itäpainotteisesti entistäkin koleampaa ilmaa (Saksasta itään hallanvaaraa) pohjoisesta-koillisesta, koska tässä vaiheessa matalapaineen painopiste siirtyi Fennoskandiasta voimakkaana Uralin eteläosiin, joka piti yllä kylmiä pohjois-koillistuulia laajasti Jäämereltä manner-Eurooppaan ja lopulta selvimmin Mustallemerelle.
Tässä la-su vaiheessa tuo em. Uralin takatalvinen pakkasilma levisikin vielä vähän laajemmalle Länsi-Venäjän pohjoisosissa aiheuttaen lumikuuroja ja yöpakkasia Moskovan seudullakin ja Mustallamerelläkin kylmeni selvästi alle normaalilukemien; toisaalta samalla tuon Britteinsaarten korkeapaineen pohjoispuolitse lännestä kiertymällä Fennoskandiaan tuli Norjanmeren kautta leudompaa ilmaa, joten takatalvivaara jäi lähinnä Suomen itäpuolelle, vaikka pohjoistuulet vallitsivat; siinä leudomman ja takatalvi-ilman väliin muodostui su aikana pohjoisesta etelään liikkuneiden vesi- ja lumisateiden jono sekä venyvä matalapaine Suomen itäreunalla.
Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin viikolle 16:
Maanantaina 13.4. edellispäivänä Suomen länsireunalle tullut matalapaine jäi pyörimään Keski-Suomeen ja samalla lännestä käsin muodostui uusi pieni matalapaine ylittämään rintamasateineen Baltiaa. Islannin tienoolla vellosi uusi laaja ja voimakas matalapaine - Tarkastelualueella tämä tarkoitti Keski-Suomen matalapaineen eteläpuolisia länsi-luoteistuulia vaihtelevan voimakkaina; voimakkaimmat tuulet olivat länsirannikolla ajoittain navakoina. Päivän mittaan tuo Baltian matalapaineylitys näkyi etelätaivaspainotteisesti yläpilviharsoina. Muutoin yön-aamun kumpukerrospilvi repeili ja siitä muodostui iltapäiväksi ja alkuillaksi vaihtelevasti heikkoja-kohtalaisia kuuropilviä; auringonpaisteen väleillä kuurot olivat sekä vettä että paikoin rakeita ja räntääkin. Illalla selkeni tilapäisesti lähes kokonaan osassa aluetta; länsiosissa pysyi runsaampaa pilvisyyttä ja kuuroriskiä. Yölämpötila oli pääosin +1 ja +4 asteen välillä; leudointa etelärannikolla-lounaassa. Päivälämpötila vaihteli kuuropilvien liikkeiden mukaan +5 asteen vaiheilta +7 ja +10 asteen välille.
Tiistaina 14.4. Keski-Suomeen jäänyt matalapaine heikkeni, mutta muodosti edellispäivänä Baltiaa ylittäneen matalapaineen kanssa luode-kaakkosuuntaisen solan Perämereltä Laatokalle. Islannin matalapaineen eteläpuolinen länsivirtaus työnsi Skandinaviasta uusia rintamasateita illalla Baltiaan - Tarkastelualueella vallitsivat em. solan lounaispuoliset lännen ja pohjoisen väliset tuulet enimmäkseen heikkoina - kohtalaisina. Yöllä-aamulla länsiosissa oli paikoin hetkellistä lumipeitettä tuoneita lumikuuroja. Muutoin jatkuvasti vallitsi laaja ja lähes rakoilematon kumpukerrospilvikansi, jonka seassa etenkin iltapäivällä ja alkuillalla esiintyi heikkoja-kohtalaisia vesi- ja räntäkuuroja. Loppuillalla kuurot lakkasivat ja pilvikansi alkoi tasaantua ja toisaalta aukkoilla hahtuvapilvilauttojen suuntaan. Yölämpötila pysyi 0 ja +3 asteen välillä; leudointa etelärannikolla-lounaassa. Päivälämpötila jäi runsaassa pilvisyydessä +5 asteen vaiheille.
Keskiviikkona 15.4. Laatokalta voimistui uudestaan pientä matalapainetta Suomen itärajalle ja samalla Baltiaan tuli yöllisten rintamasateiden perään uusi pieni matalapaine illalla Etelä-Skandinaviasta käsin - Tarkastelualueella yöllä oli vielä keskipilvilauttailua vaihtelevasti, mutta aamulla länsiosissa tuli hetkellinen selkeä vaihe ennen iltapäiväksi muodostunutta uutta kumpukerrospilvikantta; se oli poutainen ja rakoileva lännessä, mutta lähinnä Päijänteen tasan itäpuolella sen seassa esiintyi vähän vesi-räntäkuuroja lähes koko päivän ajan. Illalla kuurot vähenivät, mutta vallitsevaksi jäi laajasti lähes rakoilematon kumpukerrospilvikansi. Tuulet vallitsivat edelleen lännen ja pohjoisen väliltä heikkoina - kohtalaisina. Yölämpötila oli sisämaassa nollan vaiheilla; kylmintä lännen selkeimmillä alueilla. Etelärannikolla-lounaassa minimilämpötilat pysyivät +1 ja +3 asteen välillä. Päivälämpötila vaihteli idän +5 asteen vaiheilta etelä-lounaisosan +6 ja +10 asteen välille.
Torstaina 16.4. aluksi pieni matalapaine jäi Etelä- ja Keski-Suomen päälle itäpainotteisesti, kun samalla uusi matalapaine siirtyi nopeasti ja voimistuvana Baltiasta itään kohti Uralin eteläosia. Sen perään illalla matalapaine alkoi painua Suomen päältä Baltiaan - Tarkastelualueella tuulet vallitsivat aluksi yhä lännen ja pohjoisen väliltä enimmäkseen kohtalaisina, mutta tuo illan vaihe alkoi kääntää tuulia pohjoisen kautta koilliseen. Tuulten kääntymiskohdassa iltapäivällä - alkuillalla sisämaassa syntyi runsaiden kuurosateiden jonoja, missä osa sateista oli hetkellisiä lumipeitteitä tuoneesti lunta-lumirakeita. Muutoin aluksi vallitsi yöllä-aamulla rakoilevaa kumpukerrospilveä ja iltapäivällä sen seassa syntyi noita kuuropilviä em. laajemminkin. Illalla kuurot alkoivat kuitenkin heiketä ja samalla taivaalle jäi vaihtelevasti myös ylä- ja keskipilvilauttailua sekä kumpukerrospilviä. Yölämpötila oli -1 ja +3 asteen välillä; leudointa etelärannikolla-lounaassa. Päivälämpötila jäi vaihtelemaan kuuropilvien mukaan vähän +5 asteen molemmin puolin; kylmintä idän sisämaassa runsaimmissa kuuroissa.
Perjantaina 17.4. matalapaine vetäytyi yön-aamun aikana kokonaan Suomesta Baltiaan ja muutenkin matalapaine keskittyi lopulta Uralin eteläosiin - Tarkastelualueelle muodostui täten kylmä pohjois-koillisvirtaus, joka oli ajoittain navakkapuuskaista. Siinä yöllä-aamulla oli rakoilevaa kumpukerrospilveä ja sen sekaan muodostui taas iltapäiväksi kuurosateita; aurinkoa pilkahteli edellispäiviä enemmän, mutta toisaalta vesi- ja räntä-raekuurot olivat paikoin ravakoita. Illalla tuuli heikkeni, kuurot katosivat ja niiden jäänteiksi jäi vaihtelevasti hahtuvapilvilauttoja ja lisäksi pohjoisesta-luoteesta tuli ylä- ja keskipilvilauttoja. Yölämpötila oli 0 ja +3 asteen välillä; leudointa etelärannikolla-lounaassa. Päivälämpötila oli +5 asteen vaiheilla; lämpimintä kuurojen välillä ja länsiosissa.
Lauantaina 18.4. Suomessa vallitsi heikko pohjoisvirtaus Etelä-Uralin tienoolle jääneen matalapaineen ja Britteinsaarten tienoon korkeapaineen välissä; illalla Jäämeren matalapaineesta alkoi venyä sateita etelään Suomen itärajaa pitkin - Tarkastelualueella pohjoisvirtauksessa lipui hahtuva- ja verhopilvilauttaa hitaasti etelään; runsainta ja yhtenäisintä se oli aluksi Päijänteen länsireunalta etelään ja läntisimmissä osissa oli aurinkoisinta iltapäivällä. Illalla pilvisyys oli hajanaisempaa ylä- ja keskipilvilauttailua; runsastuvaa itäkolkassa. Sateita ei vielä tullut. Yölämpötila pysyi 0 ja +4 asteen välillä; vähäpilvisimmillä paikoilla oli heikkoa pakkasta. Päivälämpötila oli pilvisimmillä alueilla ja idässä +5 asteen vaiheilla / vähän sen yli, mutta länsiosien aurinkoisimmilla paikoilla päästiin paikoin +10 asteen vaiheille.
Sunnuntaina 19.4. korkeapaine vaikutti edelleen sijoillaan lännessä ja samalla Venäjän takatalvi-ilmaa rajaamaan venyi Jäämereltä matalapainetta ja sateita kapeana vyöhykkeenä Suomen itärajaa pitkin etelään. Sen länsipuolella tarkastelualueella pohjoistuuli voimistui ajoittain navakaksi, mutta samalla leudontui länsipainotteisesti. Itäkolkassa vesi- ja paikoin lumisateita tuli aamusta alkaen koko päivän heikommissa tuulissa, mutta länsipuolinen alue pysyi vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttojen piirissä; aurinkoisinta länsirannikolla. Lisäksi lännessä oli iltapäivällä vaihtelevaa kumpukerrospilvilauttailua alapilvinä, mikä muuttui hahtuvapilvilautoiksi illalla muiden pilvien kaikotessa ja samalla sää siten hieman selkeni itäkolkkaa lukuun ottamatta. Yölämpötila oli 0 ja +4 asteen välillä; leudointa etelärannikolla ja lännessä. Päivälämpötila kohosi läntisimmissä osissa paikoin yli +10 asteen, oli muutoin +7 ja +10 asteen välillä ja jäi itäkolkan sateiden alla +5 asteen vaiheille ja paikoin allekin.
Luontohavaintoja Etelä-Suomesta viikolta 16 >>
Viikon normaaliviileä - ajoittain normaalia vähän kylmempi sää jumitutti edellisviikolla hyvällä alulla ollutta kasvukauden etenemistä; niinpä sen kehitysvaiheet alkoivat taantumaan kohti normaalia ajankohtaan nähden - Kuitenkaan etenkään Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kasvukausi ei peruuntunut ja ympäristöissä oli havaittavissa yhä hitusen kasvun ja kukinnan edistymistä viikon mittaan koleudesta huolimatta.
Muutokset eivät olleet toki suuria, joten melkein sama päti yhä monella kasvilajilla edellisviikkoon nähden >> Haapa (Populus tremula) ja monet pajut (Salix sp.), kuten näyttävimmin raita (Salix caprea) täydellistyivät vähitellen sisämaassakin länsipainotteisesti täyteen kukkaan. Eteläisimmissä osissa hedehaavat alkoivat paikoin jo olemaan kukinnan loppuvaiheissa.
Hiirenkorvavaiheet rehevöityivät hitaasti näillä tyypillisillä ensivihertyjillä: Terttuselja (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), taikinamarja (Ribes alpinum), pikkuherukka (Ribes glandulosum), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.), pensasruusut (Rosa sp.), aroniat (Aronia sp.) ja muut herukat (Ribes sp.) sekä puista tuomi (Prunus padus).
Edelleen vasta silmujen turpoamisvaiheissa pysyivät kuitenkin mm. koivut (Betula sp.), lepät (Alnus sp.), kanukat (Cornus sp.), metsävaahtera (Acer platanoides), hevoskastanjat (Aesculus sp.), orapihlajat (Crataegus sp.) ja monet pihlajat (Sorbus sp.). Pitkällä lehtien tötterövaiheissa etenivät toisaalta jotkut varhaisimmat kotipihlajat (Sorbus aucuparia) ja viljelylajike tuurenpihlaja (Sorbus "Dodong").
Sipulikasvien kukinnassa narsissien (Narcissus sp.) ja sinililjojen (Scilla siberica) kukinta voimistui edelleen ja kevättähtien (Chionodoxa sp.) sekä krookusten (Crocus sp.) kukintahuipentuma saavuttui. Keisarinpikarililjan (Fritillaria imperialis) kukinta oli aluillaan lämpimillä paikoilla. Luonnossa leskenlehtien (Tussilago farfara) kukintahuipentuma pitkittyi ja valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukinta valtasi vuoroaan sinivuokoilta (Hepatica nobilis) vähitellen.
Puistojen ja puutarhojen nurmikot vihertyivät lisää selvimmin, kun maaperä pysyi päivittäisten sateiden ansiosta tasaisen kosteana. Koleahko sää piti silti vielä maanviljelijöitä aloittamasta peltojensa kylvöjä. Paikoin pellot olivatkin vielä myös liikamärkiä koneille. Toisaalta havaitsin kotini lähellä Espoossa palstaviljelyalueella kevätaktiviteetin nousua.
Järvissä pintavesien lämpötilat eivät juurikaan nousseet viikon mittaan, mutta olivat jo saavuttaneet etenkin etelä-lounaisosissa reilun +5 asteen lukemia. Merelläkään ei pintavesien lämpötiloissa tapahtunut suuria muutoksia - Suomenlahden vesilämpötilat pysyivät edelleen vajaassa +5 asteessa pääosin, mutta yhä vahvistui jako lämpimämpiin sisälahti- ja rantavesiin verrattuna ulappavesiin. Jokien virtaamat pysyivät tasaisen normaaleina, kun päivittäiset sateet eivät olleet sademääriltään suuria.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment