Sunday, March 08, 2015

Poikkeuksellisen leuto maaliskuun 8. päivä vuonna 2015 - Lisäksi koostetta päättyneen talven säistä

Tänään Naistenpäivänä kevät on vahvistanut otettaan selvästi ja talvi onkin lopullisesti nujertumassa, kun lounaasta on tullut ajankohtaan nähden hyvin lämmintä ilmaa Etelä- ja Keski-Suomeen - Tuo lämpö ei manifestoitunut kaikkialla huippukorkeina lämpötiloina, koska päivän ajaksi suureen osaan tarkastelualuetta jäi tiivistä sumupilvikantta, sumuja ja tihkusateita, mikä on tyypillistä lämpimän ja kostean ilman virratessa vielä suhteellisen kylmän (lumipeiterippeet) alustan päälle. 

Kuitenkin läntisimmissä osissa sekä pilvipeitteen rakoilun että lämpöaallon sopivasti kohdalle osumisen ansiosta mitattiin hyvin korkeita päivälämpötiloja - Erityisimmillään niin tapahtui Ahvenanmaalla, missä Jomalan kylässä mitattu +13,5 astetta on Suomen mittaushistoriassa maaliskuun alkupuolen kaikkien aikojen lämpöennätys! Mantereen puolella jäi kuitenkin täpärästi +10 astetta saavuttamatta ja ylittämättä. Tukholmassa lämpöaalto äityi jopa reiluun +16 asteeseen!

Huomenna maanantaina on vähän viileämpi ja kuivempi (aurinkoista säätä) länsivirtaus, mutta päivälämpötilat voivat lähennellä +10 astetta paikoin eteläisimmässä Suomessa. Sitten on ti-to aikana hieman viileämpää ja epävakaisempaa. Alkavan viikon 11 lopussa aurinkoisessa korkeapaineessa sää lämpenee kuitenkin taas vähitellen - Aivan ennätyksellisiin lukemiin ei kuitenkaan päästä vielä su mennessä, vaikka varsinkin juuri päivänpaisteessa voidaan nauttia ajankohtaan nähden normaalia selvästi lämpimämmistä kevätolosuhteista; palaan tarkemmin piakkoin asiaan uudessa sää(ennuste)raportissa...

Alle olen listannut tutuille Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille tämän sunnuntain korkeimmat lämpötilat. Ne on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista. Lukemista havaitaan mm. juuri tuo Ahvenanmaan huippulämpimyys (pyöristetty lähimpään yläpuolen kokonaislukuun), joka ilmeni kuitenkin pulssimaisen lyhyen aikaa. Reilusti yli +5 asteen lukemia riitti länsiosissa varsinkin juuri niille alueille, missä lumipeite on jo suureksi osaksi - kokonaankin kadonnut. Sen sijaan noin Päijänteen tasalta itään lämpötilat jäivät "vain" n. +5 asteen vaiheille yhtäältä vielä suurempien lumipeiterippeiden takia ja toisaalta siksi, kun idässä sumupilvikansi ja sumut olivat paksuimmat pisimmälle päivään. Toisaalta myös ja varsinkin idässä lämpötilat ovat jääneet tässä illalla hyvin leutoina koko ajan lähes samoille sijoille, ja lisäksi paikoin lämpötilat ovat jopa vielä nousseet juuri ennen puolta yötäkin päivän korkeimpiin lukemiin. Näistä on alla suluissa "illalla" -maininnat.

Sunnuntain 8.3.2015 ylimmät (päivä)lämpötilat: Maarianhamina +14 astetta, Turku +9 astetta, Salo +8 astetta, Pori +8 astetta, Hämeenlinna +7 astetta, Tampere; Härmälä +8 astetta, Tampere; Siilinkari +7 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +7 astetta (illalla), Vantaa +6 astetta (illalla), Hyvinkää +5 astetta, Lahti +5 astetta, Kouvola +4 astetta, Porvoo +5 astetta, Lappeenranta; Lepola +4 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +5 astetta (illalla), Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +5 astetta, Mikkeli +4 astetta, Jyväskylä +5 astetta, Savonlinna +4 astetta, Joensuu +3 astetta ja Ilomantsi +3 astetta (illalla).


Koostetta päättyneen talven 2014 - 15 säistä >>

Tähän samalla on hyvä koostaa kevään alun merkkinä päättyneen talven säiden luonteesta raportti - Talvihan siis oli kokonaisuudessaan erittäin leuto Etelä-Suomessa, mutta pakkasjaksojakin se sisälsi muutamia. Ne olivat hyvin lyhytkestoisia ja niistä neljä päätyi "Talven kylmin yö" -lämpötilaseurantani piiriin >> 

Talven 2014 - 2015 kylmin yö - Osa 1; tämä pakkasjakso sattui tismalleen Jouluksi, kun sen kylmin vaihe oli jouluaattona ja joulupäivänä - Tässä pakkasjaksossa kylmyys ei ollut kovin kummoista, kun sisämaassakin alimmat lukemat olivat korkeintaan n. -15 asteen luokkaa.

Talven 2014 - 2015 kylmin yö - Osa 2; tämä pakkasjakso sattui sitten pian edellisen perään vuoden 2014 lähes viimeisille päiville eli kylmintä oli 28. ja 29. joulukuuta - Tällöin pakkanen kiristyi sisämaa-alueilla ensimmäistä kertaa -20 asteen kylmemmälle puolelle. Tosin ei kovin paljoa ja vain tarkastelualueen itäkolkassa saavutettiin n. -25 asteen kylmyyttä.

Talven 2014 - 2015 kylmin yö - Osa 3; tämä seuraava pakkasjakso oli sekä hyvin lyhyt että sattui pian tuon edellisen perään. Kylmyydeltään sen minimilämpötilat jäivät kuitenkin edellistä hieman leudompiin lukemiin, joten uusia ko. talven pakkasennätyksiä ei siinä tullut.

Talven 2014 - 2015 kylmin yö - Osa 4; tämä viimeinen seurannassani ollut pakkasjakso muodostui eriskummalliseksi, koska siitä tuli lämpötilajakaumaltaan idän ja lännen välillä erittäin jyrkästi kahtiajakoinen - Se sattui tammikuun 20. - 22. päivinä ja siinä tarkastelualueen itäisimmässä kolkassa tuli talven kylmimmät pakkaset paikoin jopa -30 asteen paikkeille saakka. Sen sijaan lounaiskolkassa pakkanen jäi koko ajan vain pariin - kolmeen asteeseen ja näiden kahden ääripääalueen välillä oli koko ajan alueellinen suuren lämpötilaeron vyöhyke.

Helmikuussa sattui ainoastaan puolivälin paikkeilla hyvin lyhyt noin tuon 1. pakkasjakson veroinen talvinen hetki - Muutoin vesisateiset ja erittäin pilviset suojasäät olivatkin pääosassa koko talven: Joulukuussa alkupuolisko lähes jouluun saakka olikin lähes koko ajan plussakeliä ja hyvin lumetonta aikaa myös sisämaassa. Jouluna tuli paikoin runsaita lumisateita ja heti siitä alkaen ja sitten tammikuussa oli tyypillistä jyrkät ja nopeat vaihtelut noiden em. pakkasjaksojen ja hyvin leutojen suojasäiden välillä, missä etelärannikolla joulukuun lopussa tullut lumipeite suli vielä kertaalleen poiskin, ennen taas uutta lumipeitettä. Helmikuun alussa jatkui vielä varsin vaihteleva sää Laina-myrskyn ja äärileudon Föhn-tilanteen kera, mutta etenkin sisämaassa lunta kertyi silloin hyvin aina normaalisyvyiseksi peitteeksi saakka. 

Heti helmikuun puolivälin jälkeen alkoi sitten yhtäjaksoinen suojasäävaihe, joka jatkuu tänäkin päivänä ja se aloittikin itse asiassa poikkeuksellisen aikaisen kevään. Niinpä lumipeitteet ovat sulaneet jo kokonaan - lähes kokonaan pois etelärannikon tuntumasta, Varsinais-Suomesta ja osasta Satakuntaa sekä lounaissaaristosta. Myös sisämaassa varsinkin tämän ko. sunnuntain lämpöaalto on sulattanut lumipeitteitä jo hyvin rippeellisesti sula-aukkoisiksi myös idässä.

Lumipeitteen nykyinen vähyys / olemattomuus on siis jo ajankohtaan nähden erikoista taas kerran, kun normaalisti maaliskuun alkupuolisko on Etelä-Suomessa totuttu kokemaan talven paksuimpien lumihankien aikana juuri ennen kevätsulamisen alkamista. Nyt erikoisen vähätalvisena ominaisuutena leudosta päättyneestä talvesta ovat olleet seurauksena myös hyvin vähäinen / olematon routa (nekin vähät jo pääasiassa sulaneet pois) sekä vesistöjäiden ohuus ja vähäisyys etenkin merialueilla - Saaristomeri ei missään vaiheessa jäätynyt ollenkaan, Suomenlahdella ja Selkämerellä jäätä tuli vain lähinnä sisälahtiin ja Perämeren ulappakin on pysynyt avovetisenä! >> Hyvin ennätyksellistä!

Alkaneen kevään etenemiseen näillä äärimmäisen vähätalvisilla ilmiöillä on selvää vaikutusta - Vähäinen merijää tarkoittaa sitä, että sulamiseen ei juurikaan kulu enää lämpöä ja vesistöt voivat saman tien alkaa lämmetä pintavesiltään; tämä voi vaikuttaa meren äärellä myöhemmin keväällä ja alkukesällä merituuli-ilmiön viilentävää vaikutusta hillitsevästi. 

Myös järvivedet voivat vapautua kokonaan vielä olevista jäärippeistään hyvin aikaisin, ja jos lähiviikkoina ei tule merkittävää takatalven vaaraa, niin jopa viime vuotistakin rajummin ennätysaikainen jäidenlähtö saattaisi olla mahdollista!...

Jo suureksi osaksi olematon routa puolestaan tarkoittaa sitä, että puutarha- ja puistoviljelyssä normaalisti alkukevään auringonpaahteesta routatilanteessa kärsivät arat ainavihannat kasvilajit (eteläiset pensaat sekä vasta istutetut havukasvit) eivät tällä kertaa ole missään vaiheessa olleet eivätkä tule olemaankaan paahteen vaaravyöhykkeessä - Eli esim. alppiruusut (Rhododendron cv.) eivät tarvitse paahdesuojausta.

Lumettomuus ja roudattomuus tarkoittavat maaseudun peltoviljelyssä myös sitä, että ilman jatkon merkittäviä takatalviriskejä pellot alkavat kuivumaan kylvö- ja työkonekelpoisiksi erittäin paljon etuajassa... Toisaalta etenkin jo nyt kokonaan lumipeitteettömillä alueilla voi hurjan aikaisen maaperäkuivumisen seurauksena olla myöhemmin kesällä riskiä pahalle kuivuudelle, jos kesällä on pitkiä ja kuumia sateettomia aikoja jo valmiiksi normaalia kuivemman maaperän ollessa siinä pohjana...

Tämän talven merkittävimmät kasvillisuusvauriot ovatkin em. perusteella tulleet todennäköisesti liikamärkyydestä sekä tammikuussa pakkasista suojakeleihin edestakaisin vaihdelleissa säissä muodostuneiden pahojen ahavajäätiköiden takia - Etenkin pienet taimet ja seisovalle vedelle arat lajit ovat olleet vaaravyöhykkeessä. Eteläisille talvenaroille puu- ja pensaslajeille pakkaset eivät niinkään olleet kynnyskysymys tällä kertaa lukuun ottamatta tuota itäisimmän kolkan ankaraa pakkasta tuon 4. pakkasseurannan aikana. Toisaalta monille kasvilajeille talvi oli erittäin suotuisa noiden vaarojen ulkopuolella.

Näillä näkymin voidaan siis odottaa kevään edistymistä parhaimmillaan jopa ennätysmäisen varhaisessa aikataulussa, kun lähimmille 1 - 2 viikoksi on heti seuraavaksi tulossa todennäköisesti yhä normaalia lämpimämpää ja erittäin pitkästä aikaa myös hyvin aurinkoisiakin säitä. Lisäksi takatalven riskiä ei ole vielä tässä vaiheessa näköpiirissäkään... 

Silti vielä huhtikuussakin tilanne voi kääntyä lähes päälaelleenkin, jos silloin iskee ankara takatalvi; tässä katsannossa muistuu mieleeni vuosi 1982, jolloin huhtikuun alkuun mennessä lumet olivat Etelä-Suomesta laajasti jo kadonneet, mutta sitten huhtikuun 1. ja 2. viikon vaiheilla Pääsiäisenä iski Etelä-Suomeen äärimmäisen runsaat ja monipäiväiset lumipyryt, jossa uutta lunta satoi paikoin jopa 30 - 50 cm!

Takatalven riskiä tunnustellessa on Euroopan mittakaavassa huomattava mm. se, kuinka yhtäältä Suomesta Mustallemerelle ulottuvalla vyöhykkeellä on myös jo hyvin lumetonta ajankohtaan nähden, joka voi suosia myöhemmin keväällä sieltä käsin tulevien lämpöaaltojen normaalia voimakkaampia luonteita. Toisaalta Länsi-Venäjällä on pohjoisosissa yhä laajasti yli 50 cm paksuja lumihankia, jotka ovat lisäksi viime aikoina sikäläisittäin hyvin poikkeuksellisissa suojasäissä ja sittemmissä pakkasissa muuttuneet jäisen koviksi ja siten hitaasti sulaviksi - Siltä suunnalta (koillisesta) mahdollisesti puhaltavat tuulet saattavatkin siksi säilyä pitkään korostuneen talvisen kylminä, kunnes ko. lumipeitteet ovat sieltä sulaneet riittävästi....

Tässä on vielä lopuksi muita tuon päättyneen talven 2014 - 15 aikaisia sääaiheisia tai säätä sisältäviä kirjoituksiani erikoistilanteista >> Joulun 2014 tunnelmia (Päivitetty!)Uuden Vuoden 2015 tervehdys!Etelä-Suomen runsas puustolumi helmikuun alussa viikolla 6 / 2015 - Maisemien esteettinen kuva-analyysi Hämeenlinnasta ja EspoostaLaina-myrskyn vaikutuksia valokuvin Hämeenlinnassa sunnuntaina 8.2.2015Lähes ennätysleuto Föhn-tuulitilanne viikolla 7 / 2015 - Päivälämpötilaseurantaa 10. - 12.2.2015Jatkuva leutous viikoilla 8 - 10 / 2015 ja sen mahdollistama erityisvarhainen kevään alku jo toisena vuonna peräkkäin! - Valokuvallinen havaintosarja ja Lumenauraamisen aiheuttamia ongelmia ja tuhoja talvella 2014 - 15 Espoossa.

No comments: