Sunday, April 13, 2014

Viikon 15 kasvivalokuva: Peikonpähkinä (Corylus avellana "Contorta")















Peikonpähkinän (Corylus avellana "Contorta") täyttä kukintaa runsaine hedenorkkoineen ja muutamine emikukkineen kuvattuna lauantaina 12.4.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.


Kasvukauden eteneminen noin 2 - 3 viikkoa etuajassa toteutui kuluneen viikon mittaan ja sen parista poimin esittelyyn tämän euroopanpähkinäpensaan (Corylus avellana) lajikkeen peikonpähkinän (Corylus avellana "Contorta") täydessä kukinta-asussaan. 

Kyseessä on siis puutarhamuunnos, jota tavataan ainoastaan viljeltynä. Lajike on monin paikoin hyvin suosittu koristepensas ympäri Maapallon lauhkeita vyöhykkeitä ja se menestyy Etelä-Suomessa vyöhykkeillä I - II sekä mahdollisesti vyöhykkeen III suojaisimmilla paikoilla. Siitä huolimatta se on jäänyt etelärannikollakin melko harvinaiseksi.

Peikonpähkinä on kaikkina vuodenaikoina erityisen huomiota herättävä pienehkö - keskikokoinen pensas, koska sen oksat ovat erittäin mutkaisia - suorastaan käkkäräisiä kaikkialta ja lehtensä ovat hyvin ryppyisiä / kurttuisia. Tähän kevätaikaan pensaan koristearvoa lisää runsas hedekukinta, missä oksilla riippuu ryppäinä keltaisia n. 5 - 10 cm pitkiä norkkoja. Emikukat pistävät suoraan esille lehtisilmuista pieninä punaisina luotteina - Lajike ei juurikaan kykene tekemään pähkinähedelmiä.

Tämä hedekukinta on Etelä-Suomenkin oloissa melko talvenarkaa eli ankarina pakkastalvina loppukesällä - syksyllä muodostuneet talvehtivat norkkoaiheet saattavat helposti paleltua kokonaankin ja kevään kukinta jää siten tulematta. Tällä kertaa äärimmäisen leudosta päättyneestä talvesta huolimatta näiden norkkoaiheiden kohdalla oli myös tuhoutumisvaaraa, koska äärileuto marraskuun - tammikuun alun välinen jakso herkisti norkkoaiheita liian mietoon talvilepoon pakkasille alttiiksi. Onneksi kuitenkin talven ainoa kunnollinen kolmen viikon pakkasjakso tammikuun lopussa aiheutti vain lieviä vaurioita ja lajikkeen hedekukinta pääsi kehittymään ainakin tällä kuvan kasvupaikalla. 

Lajikkeen kukinta on aina hieman myöhemmin kuin luonnonmuotonsa; normaalisti Etelä-Suomen olosuhteissa huhtikuun loppupuolella. Tänä keväänä kasvun etuaikaisuudesta huolimatta hedenorkot ovat olleet lajikkeella kukkivia vain 1 - 2 viikkoa etuajassa, koska tuo talven pakkasjakso kuitenkin sen verran vaurioita aiheuttaneena on ollut vaikutukseltaan viivästyttävä. 

Lehteen lajike tulee suunnilleen samaan aikaan kuin luonnonmuotonsa eli hiirenkorvavaihetta on vaaleanvihreänä Etelä-Suomen normaaliaikataulussa toukokuun alusta alkaen ja täyteen lehteen se tulee kesäkuun alkuun mennessä. Lehtiensä tummanvihreä kesäsävy tulee kesäkuun mittaan. Tällä kertaa pensaan lehteentulo voi olla erittäin etuaikaista jo reilusti tämän kuun puolelta lähtien, kun sääennusteissa on luvassa voimakasta lämpöaaltoa Pääsiäisestä alkaen...

Syksyllä peikonpähkinän lehdet säilyvät erittäin myöhään kesäasussa; usein ne kohtaavatkin ensimmäiset kunnon yöpakkaset ilman ruskaa viimeistään lokakuun loppuun mennessä ja paleltuvat osittain - kokonaankin ruskeiksi varisten sitten melko pian. Hyvin leutoina loka-marraskuina keltaista - pieneltä osin oranssinruskeaa ruskaa ehtii muodostumaan lokakuun lopulta alkaen ja värit huipentuvat marraskuun aikana, mikäli yöpakkaset pysyvät silloinkin kurissa.

Pensas kasvaa korkeudeltaan 1 - 3 metriseksi hitaasti ja on kasvutavaltaan laakean levittäytyvä oksiensa käkkäräisyyden takia. Oksia on myös varsin tiheästi. Pensas sopii siksi pieniinkin pihoihin, mutta toisaalta leveyssuunnassa kapeat istutustilat käyvät ahtaiksi ennen pitkää. 

Kasvupaikkavaatimukset ovat maaperältään ja valaistusolosuhteiltaan muutoin samat kuin luonnonmuodollaankin - Eli runsasravinteisten lehti- ja sekametsien lehtopensaan mukaisesti kuivahko - tuore ja valoisa - kohtuullisen varjoinen paikka on hyvä, mutta lajikkeen talvenarkuus on otettava huomioon; on siis suosittava lämpimiä ja suojaisia sijoituspaikkoja varsinkin, jos haluaa hedenorkkojensa selviytyvän talvista.

Esteettisessä katsannossa kyseessä on erinomainen katseenvangitsijapensas, jonka avulla paraatipaikoilla yms. visuaalisesti ja / tai sisällöllisesti tärkeillä paikoilla saadaan aikaan hienoja korostusvaikutelmia - Pääosassa ovat talvellakin lajikkeen omituiset oksat, mutta siis myös keväinen hedekukinta on upea ja erottuva vielä muutoin vähän kevääseen heränneissä maisemissa. 

Lehtiensä puolesta lajikkeen estetiikka on myös erityistä; kurttuiset ja hyvin tummanvihreät lehvästönsä sointuvat erikoisuutensa takia mm. monenlaisten vihreästä poikkeavien lehti- ja neulasvärien kanssa, missä sommittelupareina tulevat silloin kyseeseen suunnilleen saman kokoiset - vähän isommat tai pienemmät havu- ja lehtipensaslajikkeet. Syksyllä puolestaan peikonpähkinän myöhään säilyvä kesäasu on erittäin pikantti pari kaikille varhain tuleville kirkkaille ruskasävyille - Esim. vastavärinä siinä toimiva punainen ruska on suorastaan aatelinen elementtipari.

Talviestetiikassakin peikonpähkinä toimii siis myös omillaan, mutta toisaalta kannattaa sillekin vuodenajalle pohtia sen pariksi muita oksiltaan erikoisia pensaita, joiden avulla voidaan luoda räväköitä pariskuntavaikutelmia - Esim. oksaväreiltään poikkeavia pensaita tulee kyseeseen, kuten kirkkaanvihreäoksainen kerria (Kerria japonica) ja punaoksainen korallikanukka (Cornus alba "Sibirica").

Peikonpähkinä on tyypillinen yksittäispensaana viljeltävä korostuskasvi, mutta mikään ei estä sen viljelemistä myös monen yksilön ryhminä joko omillaan tai em. tapaan muiden pensaiden kanssa. Myös vapaasti kasvatettavana aidanteena peikonpähkinää voidaan luoda, jolloin saadaan hienosti sekä tiheä että näyttävä suojarakenne mihin aitaustarkoitukseen tahansa - Varsin kallistahan sellainenkin monen yksilön massaistuttaminen tällä lajikkeella tosin on.

Suosittelen kuitenkin kokeilemaan tällaisia erikoisia korostuskasveja monipuolisemmalla ja ennakkoluulottomammalla tavalla em. tapaan.

Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2013

Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.

PS. Tuosta viime vuoden koosteesta olin unohtanut viimeisen eli viikon 47 kasvivalokuvaesittelyn; nyt se on lisätty mukaan!

No comments: