Saturday, November 09, 2013

Viikon 44 sää vuonna 2013: Tavanomaista leudompaa, kosteaa, runsaspilvistä ja epävakaista; ti - to tilapäinen normaalikolea poutavaihe (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 44 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakson sää oli lähes koko ajan tavanomaista leudompi ja kostean epävakainen länsi-lounaisvirtauksissa, mutta su-ma aikana Britteinsaarilta Etelä-Skandinavian kautta Baltiaan ulottuneen rajun myrskymatalapaineen jälkipuolella tilapäisesti tiistain illasta torstain iltaan oli kylmempi vaihe, missä vähäpilvisessä poutasäässä sattui viikon ainoa heikon yöpakkasen - hallan hetki torstain yölle - aamulle. Leudointa oli ennen sitä ma - ti, jolloin lämpötilat olivat pääasiassa sisämaata myöten yötäpäivää yli +5 asteessa ja etelärannikolla - lounaassa ajoittain +10 asteen paikkeilla. Viikonloppuna oli myös leutoa, mutta +10 astetta ei enää saavutettu ja lisäksi sunnuntaina kylmeni tyynessä ja erittäin sumuisessa (Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Sunnuntain 3.11.2013 sakeat ja laajat sumut) säässä sisämaassa alle +5 asteen. Runsaimmat sateet tulivat maanantain illalla ko. myrskymatalapaineeseen liittyen ja toisaalta perjantaina; paikoin yli 20 mm yhteensä. Leuto sää ylläpiti kasvukautta vielä osittaisena etenkin etelärannikolla; monet vihreinä säilyneet ruohovartiset lajit jatkoivat kasvuaan.

Euroopan mittakaavassa historiallinen tapahtuma oli siis jopa hirmumyrskypuuskia sisältäneen matalapaineen osakeskuksen liike Länsi-Euroopasta Etelä-Skandinavian kautta Etelä-Suomeen maanantain aikana; rajuimmat tuulet olivat sen eteläreunalla ja jäivät ulottumatta Suomeen (Poikkeuksellisen raju myrsky kylvänyt paljon tuhoa Länsi-Euroopassa ja Skandinavian eteläosissa: Myrskyuutisten kooste - Etelä-Suomessa myrsky jäämässä vaisuksi). 

Myrskymatalapaineen jälkipuolella myös manner-Eurooppa sai laajasti viileämpää ja vähän kuivempaa säätä muutamaksi päiväksi syrjäyttäen takakesän ja tuoden ke - pe aikana monin paikoin hallaakin korkeapainesäässä. Takakesä jatkui kuitenkin lähes koko ajan Mustanmeren länsipuolella. Toisaalta ko. myrskymatalapaineen sääsysteemit toivat Länsi-Venäjälle erittäin leudon annoksen alkuviikolla ja se toi jopa Uralille tilapäisen suojasään keskeyttäen siellä muutoin lähes koko ajan vallinneen melko ankaran pakkastalven; kovimmat pakkaset -20 ja -30 asteen välillä. Uralin lumipeitteet jatkoivat kasvuaan yli 50 cm:n. Lapissakin oli lähes koko ajan melko talvista ja lumisateitakin tuli viikon matalapaineista. Loppuviikolla Atlantin matalapainetoiminta suuntautuikin osakeskuksineen Fennoskandian pohjoisosiin ja samalla leuto ja kostea lounaisvirtaus vallitsi taas laajasti manner-Euroopassa, Fennoskandian eteläosissa ja lopulta uutena leutona annoksena myös Länsi-Venäjän eteläosissa. Välimerellä jatkui lämmin syyskesä.

Ruskan huippuvaihe oli vesittymässä manner-Euroopan alueella edeltäneen viikon erittäin leutojen - jopa kesäisen lämpimien säiden takia, mutta tällä ko. viikolla se eteni laajalla alueella itä- ja keskiosissaan sekä vähitellen myös länsiosissa ja etenkin Britteinsaarilla. Monivaiheisuus ja eriaikaisuus eri puulajien kesken oli korostunutta. Itä-Euroopassa ja Länsi-Venäjän eteläosissa ruskan huippuvaihetta alkoi olla enää Mustanmeren ympäristössä, mutta takakesä jumitti ruskan etenemistä Mustanmeren länsipuolella. Laikuttainen ruskan alkuvaihe alkoi edetä vähitellen yhä enemmän Välimeren viileimmille alueille. Ruskan lähes kokonaan päättymisen alue eteni Etelä-Skandinaviassa ja Baltiassa sekä viipyi vielä Suomessa etelärannikolla. Venäjällä se alue vallitsi pääasiassa n. Moskovan tasalta lähes Mustanmeren rannalle. Täysin talvistuneet / ruskattomat alueet olivat täten saavuttaneet etelärajaltaan ko. viikolla Fennoskandiassa jo Etelä-Suomen tasan ja Venäjällä lähes Moskovan tasan. Samoin vuoristoissa oli jo laajasti toteutunut ruskan kokonaan loppuminen, kuten Skandinaviassa ja Alpeilla. 

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 28.10.2013: Laajan matalapaineen keskusalue levisi vähitellen Skotlannin pohjoisreunalta kohti Fennoskandian pohjoisosaa. Samalla sen eteläreunalla hirmumyrskytuulia nostattanut pieni ja pippurinen matalapaineen osakeskus siirtyi päivän aikana nopeasti Britteinsaarten eteläosista Tanskan ja Etelä-Ruotsin yli kohti Etelä-Suomea: hirmumyrskyiset tuulet olivat matalan keskuksen eteläreunalla ja jäivät täpärästi tulematta tarkastelualueelle. Tuo myrskymatalapaine alkoi tuomaan mukanaan manner-Eurooppaan lännestä viileämpää ilmaa, mutta erittäin leuto sää pysyi vielä ennen sitä Itä-Euroopassa, Baltiassa ja Länsi-Venäjän eteläosissa; Mustanmeren länsipuolella oli yhä poikkeuksellisen kesäistä. Uralilla pysyi talvinen pakkassää. Tarkastelualueella edellisillasta alkaen koilliseen ylittäneen okluusiorintaman vesisateita oli vielä yöllä utujen ja sumujen kera, mutta sen jälkeen oli pääasiassa poutaa alkuiltaan saakka runsaan alapilvikannen kera ja utu hälveni vähän. Myrskymatalapaineen sadealue saapui illalla runsaana lounaasta ja ennen sitä alapilvikansi kokkaroitui jonomaisiksi muodostelmiksi voimistuneen tuulen takia. Tuulensuunta vaihteli etelän ja lännen välillä ollen voimakkuudeltaan aluksi kohtalaista - navakkaa ja illalla ajoittain kovapuuskaista. Lämpötila vaihteli koko päivän +10 asteen vaiheilla; ajoittain oli reilut +10 astetta etelärannikolla - lounaassa. 

Tiistai 29.10.2013: Myrskymatalapaine raivosi vielä yöllä siten, että sen keskus ylitti Etelä-Suomea koilliseen ja myrskytuulet velloivat sen eteläpuolella Baltiassa. Aamusta alkaen se nopeasti heikkeni ja siirtyi Vienanmerelle sulautuen osaksi Fennoskandian länsi-pohjoisosaan asettuneeseen laajempaan matalapaineeseen. Illalla matalapaine alkoi jonoutua Lapin - Uralin välille. Manner-Euroopassa viileämpi ja kuivempi länsivirtaus valtasi alaa idemmäksi, mutta samalla Fennoskandian matalapaine työnsi hyvin leutoa säätä rintamasateineen Mustanmeren länsipuolen kesäsääalueelta vielä lisää Venäjälle ja Uralilla alkoi suojasää. Tarkastelualueella yöllä oli myrskymatalapaineen keskuksen reitin mukaan vaihtelevasti tyyntä ja ajoittain kovia etelä-lounaispuuskia runsaan pilvisyyden liikuttua vinhaa vauhtia kuurottaisten sateiden kera. Aamusta alkaen pilvipeite alkoi ajoittain rakoilemaan, mutta sadekuuroja tuli yhä ajoittain ja paikoin ravakoina. Illalla kuurot vähenivät ja kumpukerrospilvipeite alkoi selvemmin rakoilemaan. Aamusta alkaen länsituuli oli navakkapuuskaista; illan mittaan se heikkeni ja alkoi kääntyä luoteeseen. Lämpötila oli yöllä vielä +10 asteen vaiheilla, mutta laski aamuksi +5 ja +8 asteen välille. Iltapäivällä lämpötila nousi vielä takaisin parisen astetta, mutta laski illalla +5 asteen vaiheille; kylmintä sisämaassa.

Keskiviikko 30.10.2013: Matalapainetta pysyi heikkenevänä jonona Lapista Uralille, minkä eteläpuolella viileä länsivirtaus alkoi päästä vähitellen Venäjällekin ja samalla Uralille alkoi tulla Jäämereltä uudestaan talvista pakkasilmaa. Manner-Eurooppaan työntyi lännestä kapeana kiilana viileä korkeapaine ja kylmää korkeapaineen selännettä syntyi Skandinaviaan alkaen tulla Suomeen illalla. Islannin lounaispuolella vellonut uusi laaja ja voimakas matalapaine toi rintamasysteemeitä lännestä Britteinsaarille. Tarkastelualueella yöllä - aamulla alapilvikantena ollut kumpukerrospilvisyys aukkoili ajoittain lähes selkeäksi sääksi, mutta varsinaisesti laajasti lähes - kokonaan selkeää oli iltapäivästä alkaen koko loppupäivä kuulaan kirkkaassa ilmamassassa; merellä säilyi runsaampaa pilvisyyttä lähes koko päivän. Länsi-luoteistuuli oli enimmäkseen heikkoa - kohtalaista ja illalla tuulet tyyntyivät vähitellen. Yölämpötila oli sisämaassa +1 ja +4 asteen välillä ja etelärannikolla +5 asteen vaiheilla. Päivälämpötila oli sisämaan +5 asteen vaiheilta etelärannikon +7 ja +10 asteen välille. Illalla sisämaassa alkoi jo pakastumaan.

Torstai 31.10.2013: Manner-Eurooppaan kiilana tullut korkeapaine alkoi vahvistua itäosiltaan Mustanmeren luoteiskulmalle. Lapin - Uralin jonomainen matalapaine heikkeni ja kaikkosi itään. Samalla laaja ja voimakas matalapaine asettui keskukseltaan lähemmäksi Islannin eteläreunaa ja kierrätti epävakaista säätä rintamasysteemeineen etelä-kaakkoispuolitseen länsilounaasta etenkin Fennoskandiaan; samalla matalapaineen osakeskuksia syntyi reunoillaan. Tämän myötä manner-Eurooppaan ja Fennoskandiaan alkoi tulla uudestaan leudompaa ilmaa lounaasta, mutta Mustanmeren länsipuolinen takakesä heikkeni vähän ja Venäjällä etenkin pohjoisessa oli aikaisempaa kylmempää. Uralilla talvipakkanen ankaroitui edelleen. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli selkeää, mutta aamupäivästä alkaen lännestä tulleen okluusiorintaman pilvisyys saapui vaiheittain ensin yläpilviharsoina ja paksuuntuen verhopilvien kautta täysipilveen. Illalla tuli vähän rintaman vesisateita ja utu lisääntyi. Yöllä - aamulla oli lähes tyyntä - heikkoa länsituulta. Aamupäivästä ja lännestä lähtien lounaistuuli voimistui ja oli illalla ajoittain navakkaa. Yölämpötila oli +1 ja -3 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Iltapäivällä lämpötila oli sisämaassa +5 asteen vaiheilla ja etelärannikolla - lounaassa vähän sen yli; illalla lämpötila kohosi koko alueella +6 ja +10 asteen välille; leudointa lounaiskolkassa.

Perjantai 1.11.2013: Laajan matalapaineen keskusalue hivuttautui vähitellen Islannin eteläreunalta idemmäksi; samalla sen reunoilla muodostuneet matalapaineen osakeskukset olivat seuraavat: Lännestä tuli yksi Englanninkanaaliin ja toinen Irlannin länsipuolelle. Fennoskandiassa ensimmäinen siirtyi lounaasta Vienanmerelle ja toinen tuli illalla Pohjanlahdelle. Runsassateisia rintamasysteemeitä siirtyi täten leudossa ja kosteassa lounaisvirtauksessa monimutkaisesti Britteinsaarilta Fennoskandian yli koilliseen ja Länsi-Venäjän eteläosiinkin alkoi tulla Euroopasta uudestaan leudompaa ilmaa. Lapissa pakkanen silti kiristyi vähän ja Uralilla jatkui kova talvipakkanen. Tarkastelualueella yöllä oli tilapäisesti rakoilevaa pilvisyyttä, mutta rintamasateita tuli aamuksi lisää länsilounaasta udun yhä tihennyttyä. Noin puoliltapäivin sateiden loppumisen takareunalla kuurosateet olivat paikoin rankkoja. Iltapäivällä oli vaihtelevapilvisen poutaa ja udutonta, mutta illalla länsilounaasta tuli taas runsasta pilvisyyttä, utua ja kuurottaista sadetta. Lounais-länsituulet olivat enimmäkseen heikkoja - kohtalaisia; ajoittain navakoita etelärannikolla. Lämpötila pysyi koko päivän +5 ja +9 asteen välillä; leudointa etelärannikolla - lounaassa.

Lauantai 2.11.2013: Alkuperäinen laaja matalapaine jäi heikkenemään islannin ja Norjan välille, mutta osakeskukset liikkuivat: Irlannin länsipuolinen voimistui rajuksi matalapaineeksi Britteinsaarille ja Englanninkanaalin osakeskus siirtyi heikkona Itämeren eteläosiin. Fennoskandian keskiosista osakeskus siirtyi heikkona vähitellen Vienanmeren itäpuolelle. Kokonaisuutena manner-Euroopasta Fennoskandian eteläosiin vallitsi yhä hyvin leuto ja kostea lounaisvirtaus ja leutous vahvistui Länsi-Venäjän eteläosissa; illalla virtaus alkoi tyyntyä Fennoskandiassa. Lapissa ja Venäjän Jäämeren lähellä jatkui yhä talvi heikkona ja Uralilla ankarana. Tarkastelualueella pilvisyys jatkui pääosin runsaana ja ilma utuisena, mutta ajoittain pilvipeite rakoili, kuten yöllä ja illalla. Ajoittain tuli tihku- ja kuurosateita; etenkin iltapäivällä. Tuulet olivat aluksi heikkoja - kohtalaisia ja alkoivat kääntyä länsilounaasta enemmän etelään; illalla tuulet alkoivat tyyntyä. Lämpötila pysyi etelärannikolla koko ajan +6 ja +9 asteen välillä. Sisämaassa lämpötila oli lähes sama iltapäivällä, mutta yöllä ja illalla rakoilleessa pilvisyydessä +2 ja +5 asteen välillä.

Sunnuntai 3.11.2013: Fennoskandian itäosissa (Suomessa) virtauskenttä oli aluksi tyyni, kun heikkoa matalapaineiden osakeskusjonoa siirtyi Itämeren eteläosista Baltian kautta Uralin eteläosiin. Britteinsaarilta siirtyi voimakas matalapaine vähitellen Etelä-Norjaan ja sen okludoituva rintamasysteemi tuli lounaasta illalla Etelä-Suomeen. Länsiluoteesta kiilautui uutta matalapainetta Irlannin eteläreunalle. Hyvin leuto ja kostea lounaisvirtaus kaikkosi Britteinsaarilta sinne pohjoisesta tulleen kylmän annoksen myötä, mutta jatkui manner-Euroopassa etenkin itäosissa ulottuen Länsi-Venäjän eteläosiin; Mustanmeren länsipuolella oli taas takakesä. Lapista lähes Uralille säilyi heikko talvi ja itse Uralilla ankara talvi. Tarkastelualueella yöllä syntyi tyyntyneessä tuulessa yleisesti sakeaa sumua, joka säilyi osassa aluetta iltapäivään saakka ja joka tapauksessa oli utuista sumun hälvettyäkin. Runsas ja yhtenäinen pilvisyys vallitsi myös ja illalla saapuivat rintamasateet tihkutuiskuna ja kuurottaisina sateina. Samalla viimeisetkin sumut hälvenivät tuulten myötä. Aluksi oli siis laajasti tyyntä - lähes tyyntä, mutta iltapäivällä etelä-kaakkoistuulet voimistuivat lännestä alkaen ja olivat illalla kohtalaisia - navakoita. Lämpötila laski yöllä ja oli sitten aamusta alkaen lähes koko loppupäivän etelärannikolla +5 asteen vaiheilla - vähän yli ja sisämaassa +1 ja +4 asteen välillä; illalla etenkin lounaassa lämpötila kohosi ja alkoi ylittää +5 astetta yhä enemmän.

Alkaneen viikon 45 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Toteutuneen sään osuus kattaa taas jo melkein koko viikon 45, mistä saattaa tulla tapa toistaiseksi jatkoviikoillekin >> Nyt toteutunutta säätä on ma - la välinen aika, jolloin maanantaina runsas sadealue ylitti tarkastelualuetta vähitellen koilliseen. Tähän sadealueeseen liittyi rajuksi voimistunut pieni matalapaineen osakeskus, joka siirtyi Suomen kaakkoiskulmaa viistäen koilliseen; myrskytuulia ei tullut Suomeen. Sen sijaan tiistaina heti perään toisen pienen matalapaineen yhteydessä rajuja tuulia esiintyi Varsinais-Suomesta Pirkanmaan yli koilliseen ja myrskytuhoja ilmeni. Ilmamassat pysyivät siinäkin vaiheessa tavanomaista leudompina ja sama jatkui myös ke ja to sateiden jäätyä kuitenkin tiistaita vähäisemmiksi kuuroiksi ja pilvipeitekin rakoili ajoittain sen verran, että aurinkoakin nähtiin keskipäivisin. Pe ja la eivät tuoneet siihen merkittävää muutosta, vaan lounaasta virtasi edelleen hyvin leutoa ilmamassaa ja runsas pilvisyys rakoili kuurosateiden kera ajoittain; la oli pilvisintä. Seuraavassa raportissa tarkemmin näistä.

Jatkossa eli aluksi sunnuntaina lounaasta tuleva matalapaine kastelee jo tänä yönä tarkastelualuetta paikoin taas runsaasti ja sunnuntaina aamulla eteläisin osa saattaa saada myrskytuulia. Iltapäivällä alkaa kuitenkin vähitellen poutaantua, mutta kuurosateita saadaan aluksi. Lämpötilat ovat vielä varsin leutoja pääosin yli +5 asteessa. Ma - ti sattuu matalapaineen jälkipuolinen kylmempi hetki lännestä käsin ja samalla sää on vähäpilvisen poutaista; ma-ti yönä on siksi odotettavissa heikkoa yöpakkasta yleisesti korkeapaineen selänteessä. Tiistaista alkaa kuitenkin taas useamman päivän jatkuva leutojen länsi-lounaisvirtausten aika, jossa sää on runsaspilvistä, ajoittain rintama- ja kuurosateista sekä kosteaa utuineen ja mahdollisesti ajoittain sumuineenkin. Lämpötilat kohoavat taas plussalle yötäpäivää, mutta +5 asteen ylitykset alkavat silti jäämään jo lähinnä vain etelärannikon ja lounaiskolkan asiaksi. Sateet tulevat silti sisämaassakin ehkä itäkolkkaa lukuun ottamatta pääasiassa vetenä eikä talvesta ole siksi Lappia lukuun ottamatta vaaraa.

Euroopan mittakaavassa leutoa säätä siis piisasi jo tämän kuluneenkin viikon 45 aikana edelleen laajasti manner-Euroopassa ja viikon puolivälin paikkeilla erityisen poikkeuksellisesti Länsi-Venäjän eteläosissa, jolloin Uralilla koettiin myös parin - kolmen päivän lumia sulattanut suojasää. Leutoudessa alkoi kuitenkin olemaan manner-Euroopankin alueella yhä enemmän syksyn tuntua ja alkavalla viikolla 46 syksy vahvistaa otettaan siellä huolimatta Atlantin matalapainetoiminnan Fennoskandiaan länsilounaasta syöttämästä leudosta ilmamassasta viikon loppupuoliskolla. Korkeapainetilanteissa alkaa nimittäin kylmenemään myös esim. Ranskan - Saksan - Puolan alueilla väkisinkin niin, että öisin on hallaa - heikkoa yöpakkastakin. Silti talvi näyttää pysyvän kurissa edelleen myös viikolla 46 ja siksi yhä vain Lapissa ja siitä Uralille talviset säät ovat mahdollisia...

Päivitys keskiviikkona 13.11.2013 klo. 22:15: Tähän väliin lyhyttä tarkennusta loppuviikon säästä, koska ehdin tekemään seuraavan viikkosääraportin jälleen vasta kuluvan viikon to - la välisenä aikana >> Eilen oli siis leuto vesisadepäivä voimakkaissa lounais-länsituulissa, mutta tänään keskiviikkona on ollut pilvipoutainen ja länsituuleltaan vähitellen viilentynyt päivä. Huomenna torstaina länsivirtauksen keskeyttääkin vähäpilvinen korkeapaineen selänne, missä etenkin sisämaassa jo tulevana yönä sekä vielä seuraavanakin voi olla heikkoa pakkasta; vaihtelevapilvisen poutaisessa iltapäivässä lämpötila on niukasti plussalla. Pe - la Norjanmereltä Jäämerelle siirtyy hyvin voimakas matalapaine, joka voimistaa taas tuoksi ajaksi leudon länsivirtauksen tarkastelualueelle ja runsaammassa pilvisyydessä vähäisiä vesisateita voi tulla ajoittain. Lämpötila voi kohota sisämaassakin yli +5 asteen la mennessä. Näillä näkymin la-su aikana Keski-Fennoskandian kohdalta lännestä siirtyy nopeasti raju matalapaineen osakeskus itään ja siinä yhteydessä länsi-luoteistuulet voivat olla myrskyisän rajuja matalapaineen lounaiskulmalla. Tämä matalapaine tuonee ainakin tilapäisesti perässään kylmempää ilmaa luoteesta ja heikkoa pakkasta voi taas tulla su-ma väliseksi yöksi, mutta ainakin alkuviikoksi 47 lounaasta olisi tulossa taas leudompi annos matalapaineen painopisteen jäädessä Länsi-Eurooppaan - Britteinsaarille - Norjanmerelle...

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 44 - 2013: Ruska alkoi siis päättymään Etelä-Suomessa jo kokonaan laajalla alueella lukuun ottamatta aivan etelärannikkoa ja tämä aikataulu on ollut nyt viime vuotta vähän varhaisempi, mutta silti melko normaali. Seuraavia ruskatilanteita oli silti edelleen ja osa kasveista pysyi yhä jopa osittain kesäasussakin >>

Luonnossa kaikki koivut (Betula sp.), lepät (Alnus sp.) sekä haapa (Populus tremula) olivat jo muutoin täysin alastomia etenkin sisämaassa, mutta viikon mittaan vielä etelärannikolla ilmeni yksittäisiä ko. lajien osittain lehteviä ja ruskaisia puita. Viljelty pylväshaapa (Populus tremula "Erecta") oli jo osittain varistunut etenkin sisämaassa, mutta saavutti pääosaltaan ruskan huipentumansa alkuviikolla ja alkoi jo varistua lähes alastomaksi viikon lopussa.

Raita (Salix caprea) ja monet pajut olivat sisämaassa jo pääosin alastomia, mutta etenkin etelärannikolla monien niiden ruskahuipentumaa sekä säilyi että jopa vasta saavuttuikin viikon mittaan. Viikon lopuksi ruskaisia raitoja oli enää etelärannikolla. Istutetuista pajuista hopeasalava (Salix alba "Sibirica") oli tulossa lähes alastomaksi - osittain jo alastomaksi, mutta monet muut salavat olivat vielä runsaassa lehdessä etenemässä ruskahuipennuksessaan. Harvinainen toisusupaju (Salix urbaniana) / (Toisusu urbaniana) saavutti myös ruskahuipennustaan etelärannikolla.

Kanadanpoppeli (Populus X canadensis "Regenerata") saavutti viimein ruskaantumisensa kunnolla, mutta alkoi varistaa lehtiään keskenruskaisena eli osittain vihreinä viikon mittaan. Monet muut poppelilajit olivat jo ehtineet varistua alastomiksi - lähes alastomiksi ko. viikolle mennessä. 

Metsätammella (Quercus robur) ruskaantuminen ilmeni vielä kaksijakoisesti niin, että varhaisimmat puunsa alkoivat olla täysin alastomia ko. viikolla, mutta myöhäisimmät etenivät vielä ruskahuipennuksensa ruskealehtisissä vaiheissa ja alkoivat varistua kunnolla vasta aivan viikon lopussa. Punatammi (Quercus rubra) noudatti yhä lähes samaa kaavaa.

Pohjoisamerikkalaisista tammilajeista keltatammi (Quercus muehlenbergii) ja mustatammi (Quercus velutina) etenivät ruskahuipennuksessaan etelärannikolla (Kaisaniemessä) väreinään varsinainen ruska ja pakkasvaurioruska sekaisin. Otatammi (Quercus palustris) ja keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis) olivat ruskaantumisessaan ja alastomaksi varisemisessa pidemmällä, mutta jälkimmäinen alkoi jättämään lehtiään paljon talveksi oksilleen.

Amerikanpyökki (Fagus grandifolia), euroopanpyökki (Fagus sylvatica) ja euroopanvalkopyökki (Carpinus betulus) alkoivat varistua suurimmaksi osaksi alastomaksi viikon mittaan. Vuorijalava (Ulmus glabra) ja kynäjalava (Ulmus laevis) tulivat viimeisiltä osiltaankin täysin alastomaksi viikon mittaan. Viimeisen eli kolmannen ruskavaiheen metsävaahterat (Acer platanoides) olivat vielä viikon alussa ruskahuipennuksessaan monin osin, mutta varistuivat viikon lopuksi nopeasti jo melkein alastomiksi. Sen sijaan niverävaahtera (Acer campestre) tuli viikon ajaksi ruskahuipennukseensa. Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) on noudattanut ruskaantumisessaan suunnilleen metsävaahteran kolmannen ruskavaiheen puiden tapaa.

Seuraavissa viljellyissä puissa ja pensaissa säilyi vielä viikon mittaan lehtiä ja ruskaa osittain / joissakin yksilöissä muiden yksilöidensä varistuttua jo alastomiksi >> Jotkut omenapuut (Malus sp.), koivuangervo (Spiraea betulifolia), seppelvarpu (Stephanandra incisa), amerikantaikapähkinä (Hamamelis virginiana), myöhäiset onnenpensaslajit (Forsythia sp.) sekä norjanangervo (Spiraea "Grefsheim"). Eniten nämä olivat lehteviä etelärannikolla.

Monet kuusamat (Lonicera sp.) ja jasmikkeet (Philadelphus sp.) olivat lähes samassa tilanteessa, mutta monin paikoin enemmän lehteviä ja osittain yhä kesäasussakin sekä keskenruskaisena varistumistaan vähitellen jatkaneita. Höyhenpensasta (Fothergilla major), neilliaa (Neillia sinensis) ja kerriaa (Kerria japonica) koski lehtevyys samankaltaisesti, mutta niillä oli ruska näyttävämpää ja osittain ruskahuipennuksessa. Kellokuusama (Kolkwitzia amabilis) ruskaantui vähitellen haaleasti osittain kesäasuisena ja alkoi varistaa lehtiään keskenruskaisina. Villaheisi (Viburnum lantana) varisti lehtiään yhä osittain keskenruskaisina, joten sen ruskahuipennus alkoi vesittymään. Sen sijaan kohti näyttävämpää ruskahuipennusta eteni hammasheisi (Viburnum dentata) ja värihuipennuksessa oli jo edellisviikon puoleltakin viitaheisi (Viburnum cassinoides). Lähes sama koski myös lumipalloheisiä (Viburnum opulus "Roseum"). Nämä ruskatilanteet koskivat lähinnä etelärannikolla tehtyjä havaintoja; sisämaassa monet olivat varistuneempia yleisistä lajeista.

Hapankirsikalla (Prunus cerasus) ja imeläkirsikalla (Prunus avium) osa puistaan oli jo alastomia - lähes alastomia, mutta etenkin ensin mainitulla osa puista oli myös ruskahuipennuksessa - tulossa siihen. 

Aikaisemmista yöpakkasista lehtevinä selvinneet magnoliat (Magnolia sp.) alkoivat ohittaa viimeisiltä osiltaankin parasta ruskavaihettaan ja olivat viikon lopussa jo melkein alastomia. Osa atsaleoista (Rhododendron sp.) sen sijaan joko pysyi ruskahuipennuksessaan tai saavutti sitä lisää. Jotkut lajikkeet olivat jopa edelleen vasta osittain ruskaantuneita koko viikon. Pihasyreenin (Syringa vulgaris) myöhäisimmät yksilöt sinnittelivät edelleen varsin runsaslehtisinä ja osittain jopa kesäasussa; toisaalta varistuivat haalean keskenruskaisina vähitellen.

Balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) jotkut puut pysyivät vielä osittaisessa lehdessä ruskaisina; suurin osa alkoi tulla kokonaan varistuneiksi. 

Ulkomaisista harvinaisuuksista Helsingin Kaisaniemessä etelärannikolla seuraavat olivat varistumassa pakkasvaurioituneina puolilehtisen ja lähes alastoman välillä >> Valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos) ja kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica); kaikilla näillä jäivät hernekasvipuille tyypilliseen tapaan lehtien pääruodit suurimmaksi osaksi vielä oksiin kiinni. Lakkipuu (Cladrastis kentuckea) ja maakkia (Maackia amurensis) olivat jo selvästi alastomampia / kokonaan alastomia, mutta niilläkin lehtiruoteja pysyi vielä paljon kiinni oksillaan.

Eteläntrumpettipuulla (Catalpa bignonioides) säilyi kuin ihmeen kaupalla vielä muutamia lehtiä kiinni selvinneenä aikaisemmista yöpakkasista ja ne alkoivat ruskaantua keltaisiksi. Samettisumakki (Rhus hirta) eteni ruskassaan kaksijakoisesti; Espoon Tapiolan esimerkkiyksilö varistui jo lähes alastomaksi, mutta Kaisaniemen esimerkkiyksilö pysyi runsaslehtisenä ja alkoi lähestyä vähitellen ruskahuipennustaan. Jalokastanja (Castanea sativa) saavutti viikon aikana ruskahuipennuksensa ja alkoi varistumaan. Tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera) oli vielä alkuviikolla osittain lehtevä ruskaisena, mutta varistui viikon mittaan alastomaksi. Osittain lehtevä ruskahuipennuksessaan oli poimuetelänpyökki (Nothofagus antarctica).

Suosypressi (Taxodium distichum) pysyi yhä runsasneulasisena ja ruskahuipennuksensa muuttui vähitellen tummemman ruskeaksi. Kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides) saavutti ruskahuipennuksensa monen punertavan- ja ruskeankirjavana ja alkoi pysyä siinä.

Siperianlehtikuusi (Larix sibirica) varistui hitaasti puolialastoman ja jo lähes alastoman välillä. Muilla lehtikuusilajeilla monet puunsa saavuttivat viimein ruskahuipennuksen ja osa alkoi varistumaan jo lähes puolialastomiksi. Toisaalta yhä joitakin ko. suvun puita säilyi vielä osittain kesäasussakin.

Muita luontohavaintoja >> Leutojen säiden turvin yhä osittain kukkivina säilyivät / etenivät tuoksuasteri (Aster novae-angliae), jotkut myöhäiset ryhmäruusut ja köynnösruusut (Rosa cv.), pensashanhikit (Dashipora sp.) sekä luonnossa saunakukka (Tripleurospermum inodorum); näistä eniten kukintaansa lopettivat pensashanhikit.

Nurmikoiden vihreys pysyi monin paikoin hyvänä etenkin etelärannikolla, mutta sisämaassa oli paljon osittain kellertäneitä nurmikoita. Leudot säät kuitenkin kasvattivat sielläkin vähän vihreimpiä nurmikoita, mutta varsinkin etelärannikon vetreimmät nurmikot jopa kasvoivat jo leikattaviksi. Sammaleiden juhlakausi jatkui leudoissa ja kosteissa oloissa ja viimeisiä sieniäkin ilmestyi näissä oloissa.

Maaperä pysyi hyvin kosteana ja märkänä; maanantain runsaista sateista syntyi taas jopa lievää tulvimista mm. peltojen ja nurmikoiden notkopaikoilla - muilla alavilla ja tiiviillä mailla. Ojissa ja joissa tulvimista ei sen sijaan merkittävästi syntynyt, vaikka molemmissa virtaamat olivat aikaisempia viikkoja voimakkaampia.

Vesistöissä pintavesilämpötilat asettuivat pysymään viikon leudoissa säissä melkein samoille lukemille pitkin koko viikkoa: Järvissä ne olivat pääasiassa vähän +5 asteen molemmin puolin ja paikoin jopa +8 asteen vaiheilla ajoittain. Suomenlahdella meriveden ulappalämpötilat vaihtelivat edelleen +10 asteen vaiheilla ja lähinnä sisälahdissa pintavesilämpötilat pysyivät vähän alle +10 asteessa.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.

No comments: