Wednesday, April 04, 2018

Termisen kevään alku on vihdoin käsillä! - Valokuvallista raporttia ja analyysiä pitkittyneestä talvesta sekä alkavan lämpöaallon luonteesta

Etelä-Suomen säässä eletään parhaillaan merkittävää käännekohtaa, jonka takia päätinkin tehdä tämän valokuvallisen raportin ja analyysin siihen liittyen.

Pääsiäiseen ja huhtikuun kolmeen ensimmäiseen vuorokauteen saakkahan eteläisintä Suomea myöten on jouduttu elämään pitkittyneen talven ja melkein koko ajan tavanomaista paljon kylmemmän sään aikaa helmikuun ankarista pakkasista saakka, minkä takia esim. termisen kevään alkaminen on ollut nyt myöhässä tavanomaisesta jo parisen viikkoa etelärannikollakin.

Viimein tänään keskiviikkona 4.4.2018 tähän on tulossa muutos paljon lämpimämpään ja siten termisen kevään aloittavaan suuntaan! - Tästä muutoksesta oli ollujo yli viikko sitten merkkejä eri sääennustemalleissa, mutta epäselvyydet lämpenemisen toteutumisesta ja etenemisestä olivat hankalia.

Nyt kerron yhtäältä tämän pitkittyneen talven aihettamista ilmiöistä alla olevan valokuvasarjan avulla ja toisaalta myös uusimpia arvioita alkavan lämpöaallon luonteesta ja etenemisestä ensi viikolle (9. - 15.4.) saakka - Valokuvat olen ottanut viime ja tällä viikolla Hämeenlinnassa ja Espoossa.

Ensin tässä yleisesti tämän pitkittyneen talven merkeistä: selvimmät merkit siitä ovat olleet tietenkin lumipeitteen säilyminen ajankohtaan nähden vahvana sekä järvi- ja merijäiden pysymiset talvisina - Järvijäät ovat pysyneet n. 30 - 50 cm paksuina Etelä-Suomen alueella, koska yöpakkaset olivat viime viikollakin monena yönä n. -15 asteen luokkaa. Viime yönäkin oli vielä n. -10 asteen minimilämpötiloja. Lisäksi järvijäiden päällä on myös säilynyt tähän päivään saakka lumipeitettä.

Eteläisillä merialueilla puolestaan vakiintui helmikuuja maaliskuun alun ankarien pakkasten myötä sisäsaaristoissa ja rantaviivan tuntumassa pääosin 15 - 40 cm paksut kiintojäät, mitkä ovat sittemmin pysyneet vahvoina ja melko kantavina vielä tähän päivään saakka. 

Sen sijaan esim. Suomenlahden ja Selkämeren ulapoilla jäätilanteet ovat olleet vaihtelevampia: aluksi noiden em. ankarien pakkasten myötä Suomenlahden ulappa jäätyi kokonaan ja Selkämerelle jäi vain pieni sula alue. Ne ulappajäät ovat olleet kuitenkin pääasiassa ns. ajojäätä, mitkä ovat olleet sittemmin sekä tuulten että lisääntyneen auringonsäteilyn hajotettavina niin, että molempien mainittujen ulapoiden avovesiosuudet ovat jo selvästi kasvaneet viimeisen viikon sisään.

Näiden jäätilanteiden seurannoissa ovat olleet hyviä linkkejä esim. nämä >> Merivesien jääkarttajärvivesien jäänpaksuudet.

Kasvillisuuden parissa pitkittyneen talven merkkejä ovat olleet tietenkin varhaisimmin kevääseen heräävien kasvilajien viipyneet kehitysvaiheet: Esim. leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinnat eivät normaalista poiketen ehtineet alkaa vielä ollenkaan maaliskuun puolella etelärannikollakaan - tämänlainen huhtikuulle viivästyminen on harvinaista ja viimeksi Etelä-Suomessa niin kävi erityisen kylmän maaliskuun takia vuonna 2013.

Tällä hetkellä niiden hedenorkkoaiheissa on tosin jo havaittavissa notkeutumista ja värimuutoksia leppien osalta punertavaan ja pähkinäpensaan osalta kellertävään suuntaan - niinpä niiden kukinnan alkaminen on aivan käsillä ja nyt alkamassa oleva lämpenevä sää saa sen vihdoin aikaan lähipäivinä melko nopeaan tahtiin.

Varhaisimmin kehittyvät sipulikasvit ovat onnistuneet esim. viime viikon kovista yöpakkasista huolimattakin työntämään jo hieman ensimmäisiä versotynkiään maasta ylös etenkin lumesta vapailla pälvipaikoilla, mutta osaksi jopa lumipeitteen allakin, mikä hämmästyttävästi kuvaa niiden huikean karaistunutta luonnetta hyvin ankarissakin sääoloissa - niinpä lämpenevä sää saa niilläkin kehityksen jatkossa selvästi nopeutuvaan moodiin, ja esim. lumikellojen (Galanthus nivalis) kukinta on aivan käsillä viimeistään ensi viikolla. Samalla luonnossa leskenlehtien (Tussilago farfara) kukinta alkaa myös aurinkoisilla paikoilla.

Etelä- ja Keski-Suomen lumipeitetilanne on hyvin mielenkiintoinen! >>

Vaikka etelärannikollakin on ajankohtaan nähden hyvin talvinen lumipeite vielä tällä hetkellä, niin erityisen erikoinen lumipeitetilanne on etenkin Päijänteen pohjoisosista Itä-Suomeen ulottuvalla alueella. Siellä lumipeitteen paksuus lähentelee jopa ajankohdan ennätyksiä, koska mm. Jyväskylässä lumipeite on paksuudeltaan n. 80 cm jJoensuun-Ilomantsin seuduilla hankien paksuuksissa on monin paikoin jopa metrin ylityksiä! - Etenkin siellä runsaasta lumesta onkin jo aiheutunut mm. talojen katoille romahdusvaaraa lumitaakan alla!

Tämänlainen huippurunsas lumikertyminen tuolla päin on varsin tyypillistä sellaiselle talvelle, mikä sisältää pitkään jatkunutta leutoa jaksoa voimakkaiden jjatkuvien lännestä / lounaasta tulleiden matalapaineiden kera. Sellaisessa tälläkin kertaa etelä- ja länsiosissa sulaminen päihitti lumen kertymisen usein, minkä takia vasta helmikuun kylmeneminen säilytti lumipeitteen esim. etelärannikolla. Sen sijaan em. runsasluminen alue koki vähemmän lumen sulamista sen kertymiseen nähden, jolloin jo aivan alkutalvesta saakka siellä lumipeite oli vahvistunut aina helmikuulle saakka koko ajan roimasti.

Tällä hetkellä eteläosissa ennen pääsulamiskauden alkamista esim. etelärannikolla, kuten Espoossa, ja toisaalta Hämeenlinnan kaltaisessa sisämaapaikassa lumipeitetilanne on melko samanlainen keskenään; eli "kevään" auringonpaisteen takia tyypillisesti aurinkoiset rinteet ja asfaltoidut taajamakeskustat ovat hyvin vähälumisia ja pälvilaikkuisia. Samalla metsien ja rakennusten varjoissa sekä tasaisilla pelloillakin lumipeitteen paksuudet ovat kuitenkin yhä 10 - 30 cm:n luokkaa; vain lounaiskolkka (Varsinais-Suomi ja Satakunta) on yleisesti hyvin vähäluminen jo valmiiksi.

Tosin viime maanantainahan laajalle alueelle Etelä- ja Keski-Suomeen tuli uutta lunta 10 - 20 cm etelästä tulleen matalapaineen yhteydessä, mutta se on höttöisenä sulanujo aika hyvin eilisen ja tämän päivän aikana - alla oleva jäinen ja kova vanha lumi on tietenkin paljon vaivalloisemmin sulavaa.

Seuraavaksi tarkastellaankin tulevan sääennusteen avulla sitä, miten esim. noiden lumien pääsulaminen olisi alkamassa aivan tästä päivästä 4.4. lähtien >> Suursäätilassa on tapahtumassa sellainen muutos, että jo parin edeltäneen päivän aikana Länsi- ja Keski-Eurooppaan tullujopa kesäinen lämpöaalto (+20 asteen ylityksiä esim. Saksassa) alkaa levittämään leutouttaan kohti Fennoskandiaa ja Venäjää, kun lähipäivien aikana matalapaine liikkuu Britteinsaarilta Skandinavian yli koilliseen.

Siinä yhteydessä Etelä-Suomikin saa ensimmäisen kunnolla keväisen lämpöannoksen etelästä, mikä huipentuu huomenna torstaina lähes +10 asteen päivälämpötiloihin. Samalla sekä tänään illalla että huomenna illalla tilanteeseen liittyy reippaita vesisateita ja yölämpötilojenkin plussalla oloa, mikä saa ainakin eteläosissa lumien jjäiden sulamisen hyvään vauhtiin sekä aiheuttaa sulamistulviakin jonkin verran.

Tosin pe-la vaihteen tienooksi tuon matalapaineen jälkipuolella leviää erittäin voimakkaan (mahdollisesti myrskypuuskia!) luoteistuulen mukana kylmempää ilmaa hetkeksi. Kuitenkin uusi lounaasta lähestyvä matalapaine ja kaakkoispuolelle muodostuva korkeapaine saa aikaan jo sunnuntaiksi entistä lämpimämmän virtauksen etelälounaasta Etelä-Suomeen: siinä voi olla taas mahdollisuus +10 asteen ylityksiin päivälämpötiloissa...

Näillä näkymin ensi viikon sään ennustamisessa onkin sitten erityisiä haasteita arvioida muodostumassa olevaa lämpöaaltoa! >> 

Nimittäin sääennustemalleissa on selviä viitteitä siitä, että Keski- ja Itä-Eurooppaan sekä Venäjän lounaisosiin pesiytyy hyvin voimakas lämpöaalto, mutta sen ulottuminen edes eteläiseen Suomeen olisi erityisen täpärästä jjyrkkärajaisesta ilmamassojen tilanteesta kiinni - Ensi viikon alussa jopa kesäinen ilmamassa näyttäisi ulottuvan Etelä-Ruotsiin ja Viroon, missä päivälämpötilat voisivat nousta peräti +20 asteen paikkeille paikoin! Sen sijaan ennustemalleissa maanantaista alkaen Etelä-Suomessa jäätäisiinkin "vain" n. +10 asteen päivälämpötiloja edesauttavan ilmamassan piiriin...

Siinä tilanteessa vaikuttavana osapuolena näyttää olevan Fennoskandiaan muodostuva uusi korkeapaine, joka siis ainakin jossain määrin blokkaisi tuota etelän kesälämpöä tulemasta Suomeen - Sitten sen viikon loppupuolelle ennustemalleissa on kyllä merkkejä siitä, että se korkeapaine jäisi vaikuttamaan Fennoskandian alueelle, mutta hyvin epäselvää on vielä se, miten sen asettuminen ja muotoutuminen vaikuttaisi siihen, josko tuo eteläinen lämpöaalto ulottuisikin myöhemmin ko. viikolla Suomeen. Toisaalta huonompi ko. korkeapaineen sijoittuminen (eli länsipainotteinen) Suomeen nähden voisi tietää pahimmillaan takatalven riskiäkin koillisesta käsin...

Eli jännäksi menee mm. sen suhteen, että onko nyt alkamassa lumien pääsulaminen! - Näillä näkymin ainakin n. Saimaalta Porin ja Vaasan välille ulottuvan linjan lounais-eteläpuolella lumien pääsulaminen on mahdollista, ja siksi jo tulevana sunnuntaina / maanantaina laajat alueet Etelä-Suomesta voivat olla lumettomia / melkein lumettomia varjopaikkojen ja metsien lumilaikkuja lukuun ottamatta. 

Sen sijaan tuo em. Keski- ja Itä-Suomen erityisen runsasluminen alue saattaa joutua odottamaan kunnon sulamiskautta vähintään ensi viikolle saakka; siellä voisi olla toisaalta sitten ensi viikon lopulla kyseessä erityisen tulvainen sulaminen, mikäli noissa ennustemalleissa toteutuisi se kaikkein lämpimin vaihtoehto sinnekin!?...


Seuraavaksi loppuun em. kuvasarjan esittely niissä olevine tilanneselostuksineen >>


Kuvaverranto maanantain 2.4.2018 lumipyryn ja edeltäneen päivän lumitilanteista:


















Toisen Pääsiäispäivän 2.4. lumipyryn lumikertymää Hämeenlinnassa Paasikiventien varrella olevalla kevyenliikenteen väylällä - Kertymäksi oli tullut tuossa vaiheessa iltapäivää n. 10 cm, juusi lumi oli nipin napin hieman suojaista.


















Edeltäneen päivän 1.4. vanhan lumen tilannetta ennen em. lumipyryn saapumista Hämeenlinnassa Paasikiventien varrella olevalla kevyenliikenteen väylällä - Tällaisella aurinkoisella keskusta-alueella vanha lumi oli sulanut silkassa auringonsäteilyssä pakkasistakin huolimatta melko hyvin; Vanajavesi taustalla oli sen sijaan edelleen hyvin jäässä ja lumessa.


Pääsiäisen ajan lumi- jjäätilanteita Hämeenlinnassa >>


















Vanajaveden jäätilannetta kuvattuna Hämeen linnan itäpuolelta kohti linnaa Hämeenlinnassa sunnuntaina 1.4.2018 - Lähes kauttaaltaan ko. järven jää oli poikkeuksellisesti ihmisliikennettä kantavaa vielä huhtikuun puolella, kuten kuvasta havaitaan; nyt 4.4. alkaen tilanne on muuttumassa paljon keväisempään suuntaan eli jäälle ei enää kannata mennä!


















Vanajaveden jäätilannetta kuvattuna Viipurintien sillalta pohjoiseen Hämeenlinnassa sunnuntaina 1.4.2018 - Keskustan kapean salmen kohdalla ko. järven vesi virtaa nopeasti ja siksi pakkasillakin se helposti syövyttää ja toisaalta ehkäisee jäätä; nuo kuvioinnit muodostuivat yöpakkasten, keväistyneen auringonsäteilyn ja virtaavan veden sopivalla yhteisvaikutuksella ko. viikon aikana.


















Lumipeitetilannetta Hämeen linnalla kuvattuna linnan kaakkoispuolelta luoteeseen Hämeenlinnassa sunnuntaina 1.4.2018 - Keväistyneen auringonsäteilyn vaikutus kävi hyvin ilmi vanhassa lumessa noiden vallihautojen rinteillä; paahteisimpiin suuntiin olleilla rinteillä sulaminen oli ollut tehokkainta pakkasista ja vain parin plusasteen päivälämpötiloista huolimatta. Etualan jäljet paljastivat hankikantokeliä.


















Vanajaveden jäätilannetta kuvattuna Niittykaduja Linnankadun kulmauksen vierestä itään Hämeenlinnassa sunnuntaina 1.4.2018 - Talvisen lumisena säilyneet jääpeitteetkin antoivat aurinkoisina päivinä erinomaisen mahdollisuuden puiden varjotilanteille kuitenkin keväisen korkealle nousseen auringon ansiosta; tässä komean varjon loi vanha hopeasalava (Salix alba "Sibirica").


















Lumipeitetilannetta kuvattuna moottoritien vieressä olevalla kevyenliikenteen väylän alueella Goodman-tavaratalon eteläpuolella Hämeenlinnassa sunnuntaina 1.4.2018 - Yllä olevaan toiseen kuvaan nähden tässä on melko sama tilanne, mutta lumisempana ja kauniiden hahtuvapilvien (Altocumulus) kera; samalla väylän lumettomuus ajankohdan keväisen auringonsäteilyn ansiosta kävi hyvin ilmi talvisesta säästä huolimatta.


















Lumipeite- ja kasvillisuustilannetta kuvattuna Vanhan hautausmaan puistossa Hämeenlinnassa sunnuntaina 1.4.2018 - Varjoisassa ja itään-koilliseen viettävässä puistossa lumipeite oli keskustan paksuimpia; ainakin n. 25 cm. Etualan puistoalppiruusuissa (Rhododendron X catawbiense -ryhmä) oli vakavaa lehtien ruskeutumista, joka oli seurausta helmi- ja maaliskuun aikaisista ankarista ja aurinkoisista pakkassäistä; tämä on ollut yleinen ongelma aroilla ainavihannilla kasveilla ja toipumisen aste tulevalla kasvukaudella jää vielä arvaukseksi....


















Lumipeite- ja kasvillisuustilannetta kuvattuna Ahveniston hautausmaalla Hämeenlinnassa lauantaina 31.3.2018 - Em. alppiruusua paljon paremmin vehreänä säilynyttä japaninmarjakuusesta (Taxus cuspidata) muotoiltua aitaa; yhtäältä paikka on ko. kasville sopivan varjoinen ja toisaalta tällaiset vanhat havukasvit olivat kestäneet luonnostaankin hyvin noita helmi- ja maaliskuun ankaria ja aurinkoisia pakkassäitä.


















Lumipeitetilannetta kuvattuna Ahveniston hautausmaalla Hämeenlinnassa lauantaina 31.3.2018 - Varjoisan metsäisenä ylänkökohteena tälle paikalle sekä kertyy että säilyy lunta ympäristöään enemmän; tässä jopa vielä ennen viime maanantain pyryä väylät olivat talvisen lumisia ja lumipeitteen syvyys oli ainakin n. 30 cm.


Palmusunnuntain ja Pääsiäisen välisiä lumitilanteita Espoossa >>



















Liikuntaväylän lumipeitetilannetta kuvattuna Espoon Leppäsillan palstaviljelyalueen vieressä keskiviikkona 28.3.2018 - Etelärannikollakin luonnonlumiset hiihtokelit ovat jatkuneet poikkeuksellisesti huhtikuulle; tosin olihan hiihtokausi varsinaisesti alkanut paikalla vasta helmikuun alussa edeltäneen hyvin leudon talven takia. Vielä eilenkin 3.4. paikan hiihtokelit olivat jopa tuota kuvaa paremmat, koska edeltäneen maanantain pyry oli tuonut n. 10 cm lisää lunta - tänään 4.4. alkaa sitten hiihtokelien nopea lakkaaminen.


















Puroalueen lumi- jjäätilannetta kuvattuna Espoon Leppävaaran keskustan Leppäviidan puistossa keskiviikkona 28.3.2018 - Erityisen kylmää maaliskuun loppuakin ja vielä samalla tavalla tämän huhtikuun alkupäiviäkin kuvaa tämä virtaavien vesien tilanne; sulamistulvia ei ole ollut vielä ollenkaan, ja vain ajoittaisia jäiden syöpymisiä juudelleen jäätymisiä kerroksellisesti mataloituneiden virtaamien mukaan on tapahtunut vuorotellen kuvan tapaan - tosin tänään 4.4. onkin sitten alkamassa myös sulamistulvat!


















Maaliskuun lopun hyvin kylmän ilmamassan tyypillistä iltapäivälumikuuroa sen väistymisen hetkellä kuvattuna kotonani Espoossa keskiviikkona 28.3.2018 klo. 18:44 - Näissä lumikuuroissa oli täten selvästi jo kesäisen konvektiivisuuden piirteitä talvi-ilmamassasta huolimatta, eli ne olivat jyrkkärajaisia ja paikallisesti sakeita; näin ollen siis keskitalvea selkeämmin kuuroluonteisia. Siksi oli mahdollista seurailla kauniita ja nopeita taivaan selkenemistilanteita lumisateen samalla vielä hetken jatkuttua.